Lähdettyään Sidonista laiva joutui vastatuuleen, ja koska se joutui poikkeamaan suorasta kurssistaan, matkanteko oli hidasta. Myrassa, Lykian maakunnassa, sadanpäämies löysi suuren aleksandrialaisen laivan, jonka oli määrä purjehtia Italian rannikolle, ja tähän alukseen hän välittömästi siirsi vankinsa. Mutta tuu- let olivat yhä vastaiset, ja laivan kulku oli vaikeata. Luukas kirjoit-taa: »Monta päivää me purjehdimme hitaasti ja pääsimme vaivoin Knidon kohdalle. Ja kun tuulelta emme päässeet sinne, purjehdimme Salmonen nenitse Kreetan suojaan. Ja vaivoin kuljettuamme liki sen rantaa saavuimme erääseen paikkaan, jonka nimi oli Kauniit Satamat.» AO6 301.5
Kauniissa satamissa heidän oli viivyttävä jonkin aikaa odottamassa suotuisia tuulia. Talvi lähestyi nopeasti - »purjehtiminen jo oli vaarallista»ja niiden, joiden vastuulla alus oli, oli luovuttava toivosta, että he ehtisivät määräsatamaan ennen kuin merenkulkukausi siltä vuodelta päättyisi. Nyt oli päätettävä ainoastaan siitä, tulisiko jäädä Kauniisiin satamiin vai olisiko pyrittävä johonkin suotuisampaan talvehtimispaikkaan. AO6 302.1
Tästä kysymyksestä keskusteltiin innokkaasti, ja lopulta sadanpäämies kääntyi asiassa Paavalin puoleen, joka oli saavuttanut sekä merimiesten että sotilaiden kun-nioituksen. Apostoli neuvoi empimättä nykyiseen paikkaan jäämistä. »Minä näen», hän sanoi, »että purjehtiminen käy vaivalloiseksi ja vaaralliseksi, ei ainoastaan lastille ja laivalle, vaan myös meidän hengellemme.» Mutta perämies ja laivanisäntä samoin kuin useimmat matkustajista ja miehistöstä olivat haluttomia hyväksymään tätä neuvoa. Koska satama, johon he olivat ankkuroineet, »oli sopimaton talvehtimiseen, olivat useimmat sitä mieltä, että heidän oli sieltä lähdettävä, voidakseen ehkä päästä talvehtimaan Foiniksiin, erääseen Kreetan satamaan, joka antaa lounaaseen ja luoteeseen päin». AO6 302.2