Siinin erämaasta selvittyään is-raelilaiset leiriytyivät Refidimiin. Siellä ei ollut vettä, ja jälleen he epäilivät Jumalan huolenpitoa. Typerinä mutta itsevarmoina he esittivät Moosekselle vaatimuksensa: »Antakaa meille vettä juoda!” Hän ei kuitenkaan menettänyt malttiaan vaan vastasi: »Miksi riitelette minua vastaan? Miksi kiusaatte Herraa?” Mutta vihoissaan he huusivat: »Minkätähden olet tuonut meidät Egyptistä, antaaksesi meidän ja meidän lastemme ja karjamme kuolla janoon?” Silloin kun he saivat yltäkyllin ruokaa, he muistivat häveten epäuskoaan ja napinaansa ja lupasivat vastaisuudessa luottaa Herraan. Mutta pian he unohtivat lupauksensa ja lankesivat heti ensimmäisellä kerralla, kun heidän uskoaan taas koeteltiin. Heitä johdattavaan pilvenpatsaaseen näytti verhoutuvan jotakin pelottavan salamyhkäistä. Ja Mooses - kuka hän sitten oli, he kyselivät, ja mitä hän mahtoi tavoitella johtaessaan heidät pois Egyptistä? Heidän epäluulonsa ja epäluottamuksensa vain lisääntyi, kunnes he julkesivat suoraan syyttää häntä siitä, että hän aikoi tappaa heidät lapsineen puutteeseen ja matkan vaivoihin päästäkseen rikastumaan heidän omaisuudellaan. Vihoissaan he lopulta raivostuivat, niin että olivat vähällä kivittää hänet. AO1 280.1
Hädissään Mooses huusi Herraa ja sanoi: »Mitä minä teen tälle kansalle?” Herra kehotti häntä ottamaan mukaansa Israelin van-himpia sekä sauvan, jolla hän oli tehnyt ihmeitä Egyptissä, ja me-nemään kansan edellä. Ja Herra sanoi hänelle: »Katso, minä seison siellä sinun edessäsi kalliolla Hoorebin luona; lyö kallioon, ja siitä on vuotava vettä, niin että kansa saa juoda.» Hän totteli, ja kalliosta puhkesi vuolas virta, josta riitti vettä koko leirille. Herra ei käskenyt Moosesta kohottamaan sauvaansa ja langettamaan tämän epäuskoisen napinan johtajille jotakin Egyptin vitsauksien kaltaista hirveää rangaistusta, vaan armossaan käytti sauvaa pelastaakseen heidät pulasta. AO1 280.2
»Hän halkoi kalliot erämaassa ja juotti heitä runsaasti, kuin syvistä vesistä. Hän juoksutti puroja kalliosta ja vuodatti virtanaan vettä” (Ps. 78: 15, 16). Mooses löi kallioon, mutta Jumalan Poika pilvenpatsaaseen verhoutuneena oli siinä Mooseksen vieressä ja sai elämää antavan veden virtaamaan. Mooseksen ja vanhimpien lisäksi myös taaempana seisonut kansa näki Herran kirkkauden, mutta jos pilvi olisi väistynyt pois, sen verhoaman olennon häikäisevä kirkkaus olisi surmannut heidät. AO1 280.3
Janoissaan kansa oli kiusannut Jumalaa sanomalla: »Onko Herra meidän keskellämme vai ei?” »Jos Jumala on tuonut meidät tänne, niin miksei hän anna vettä kun kerran antoi leipääkin?» Täl- lainen epäusko oli rikollista, ja Mooses pelkäsi Jumalan rankaisevan heitä. Ja niin hän antoi paikalle nimet Massa, »kiusaus”, ja Meriba, »riita”, muistoksi heidän synnistään. AO1 280.4