Jos Israel olisi pysynyt uskollisena Jumalalle, tämä loistava rakennus olisi säilynyt ikuisesti pysyvänä merkkinä siitä, että Jumalan valittu kansa oli hänen erityisessä suosiossaan. »Ja muukalaiset», Jumala julisti, »jotka ovat liittyneet Herraan, palvellakseen häntä ja rakastaakseen Herran nimeä, ollakseen hänen palvelijoitansa, kaikki, jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät minun liitossani, ne minä tuon pyhälle vuorelleni ja ilahutan hei-tä rukoushuoneessani, ja heidän polttouhrinsa ja teurasuhrinsa ovat otolliset minun alttarillani, sillä minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi» (Jes. 56: 6, 7). AO2 346.3
Samalla kun Herra näin vakuutti hyväksymistään, hän viitoitti kuninkaalle hyvin selväksi hänen velvollisuutensa polun. »Ja jos sinä», hän sanoi, »vaellat mi nun edessäni, niinkuin sinun isäsi Daavid vaelsi, ja teet kaiken, mitä minä olen käskenyt sinun tehdä, ja noudatat minun käskyjäni ja oikeuksiani, niin minä pidän pystyssä sinun kuninkaallisen valtaistuimesi, niinkuin minä lupasin sinun isällesi Daavidille sanoen: ‘Aina on mies sinun suvustasi hallitseva Israelia’» (2 Aikak. 7: 17, 18). AO2 346.4
Jos Salomo olisi edelleen palvellut Herraa nöyrästi, hänen koko hallituskaudestaan olisi jäänyt tavattoman hyvä vaikutus ympärillä asuville kansoille, joihin oli jo vaikuttanut suotuisasti hänen isänsä Daavidin hallituskausi sekä hänen omat viisaat sanansa ja suurenmoiset tekonsa kuninkuutensa alkuvuosilta. Jumala näki edeltä hyvinvointiin ja maailman kunniaan liittyvät ankarat kiusaukset. Siksi hän varoitti Salomoa luopumuksesta ja ilmaisi synnin kauheat seuraukset. Hän sanoi, että äsken vihitty kaunis temppelikin tulisi »sananparreksi ja pistopuheeksi kaikille kansoille», jos israelilaiset hylkäisivät »Herran, isiensä Jumalan» ja kumartaisivat epäjumalia (2 Aikak. 7: 20, 22). AO2 347.1
Rohkaistuneena ja suuresti iloissaan siitä, että Herra näin ilmaisi kuulleensa hänen rukouksensa Israelin puolesta, Salomo siirtyi nyt kuninkuutensa loistavimpaan kauteen, jolloin »kaikki maan kuninkaat» halusivat tutustua häneen »kuullaksensa hänen viisauttaan, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä» (2 Aikak. 9: 23). Monet tulivat ottamaan oppia hänen hallitustavastaan ja kuulemaan, miten vaikeita asioita oli hoidettava. AO2 348.1
Näiden tapaamisten aikana Salomo kertoi vierailleen Jumalasta joka on kaiken Luoja. Lähtiessään takaisin kotiinsa heillä oli entistä selvempi käsitys Jumalasta ja hänen rakkaudestaan ihmiskuntaa kohtaan. Luonnon ilmiöissä he havaitsivat nyt hänen rakkautensa ja luonteensa ilmauksia, ja monet alkoivat palvoa häntä Jumalanaan. AO2 348.2