Koska Jumala lepäsi sapattina, hän »siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen » - erotti sen pyhään käyttöön. Hän antoi sen Aadamille lepopäiväksi. Se oli luomistyön muisto ja siis merkki Jumalan voimasta ja hänen rakkaudestaan. Raamatussa sanotaan: »Hän on säätänyt ihmeellisten tekojensa muiston. » »Hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä » (1 Moos. 2: 3; Ps. 111: 4; Room. 1: 20). AO4 237.2
Kaikki luotiin Jumalan Pojan kautta. »Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä. — Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on » (Joh. 1: 1-3). Ja koska sapatti on luomistyön muisto, se on merkki Kristuksen rakkaudesta ja voimasta. AO4 237.3
Sapatti johtaa ajatuksemme luontoon ja saattaa meidät Luojan yhteyteen. Lintujen laulussa, puiden huminassa ja meren pauhussa voimme vielä kuulla hänen äänensä, joka puhui Aadamin kanssa Eedenissä illan viileydessä. Ja nähdessämme hänen voimansa luonnossa saamme siitä lohdutusta, sillä se sana, joka loi kaiken, puhuu elämää sielulle. »Jumala, joka sanoi: ‘Loistakoon valkeus pimeydestä’, on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa » (2 Kor. 4: 6). AO4 237.4
Tästä ajatuksesta sai alkunsa laulu: AO4 237.5
»Sinä ilahutat minua, Herra,
töilläsi;
minä riemuitsen AO4 237.6
sinun kättesi teoista.
Kuinka suuret ovat
sinun tekosi, Herra!
Sinun ajatuksesi
ovat ylen syvät» (Ps. 92: 5, 6). AO4 238.1
Ja Pyhä Henki lausuu profeetta Jesajan kautta: »Keneenkä siis te vertaatte Jumalan, ja minkä muotoiseksi te hänet teette? — Ettekö te tiedä, ettekö kuule, eikö teille ole alusta asti ilmoitettu, ettekö ole maan perustuksista vaaria ottaneet? Hän istuu korkealla maanpiirin päällä, kuin heinäsirkkoja ovat sen asukkaat; hän levittää taivaan niinkuin harson, pingoittaa sen niinkuin teltan asuttavaksi. — ‘Keneenkä siis te vertaatte minut, jonka kaltainen minä olisin’, sanoo Pyhä. Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa: kuka on nämä luonut? Hän, joka johdattaa esiin niitten joukot täysilukuisina, joka nimeltä kutsuu ne kaikki; suuri on hänen voimansa ja valtainen hänen väkensä: ei yksikään jää häneltä pois. Miksi sinä, Jaakob, sanot ja sinä, Israel, puhut: ‘Minun tieni on Herralta salassa, minun oikeuteni on joutunut pois minun Jumalani huomasta’? Etkö tiedä, etkö ole kuullut: Herra on iankaikkinen Jumala, joka on luonut maan ääret? Ei hän väsy eikä näänny —. Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin. » »Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun Jumalasi: minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä. » »Kääntykää minun tyköni ja antakaa pelastaa itsenne, te maan ääret kaikki, sillä minä olen Jumala, eikä toista ole. »Tämä sanoma on kirjoitettu luontoon, ja sapatti on määrätty pitämään sitä mielessä. Kun Herra käski Israelin pyhittää hänen sapattinsa, hän sanoi: »Ne olkoot merkkinä välillämme minun ja teidän, että tulisitte tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne » (Jes. 40: 18-29; 41: 10; 45: 22; Hes. 20: 20). AO4 238.2