Sitten hän lisäsi varoituksen niille, joihin hänen sanansa olivat vaikuttaneet ja jotka mielellään olivat kuunnelleet häntä mutta jotka eivät päästäneet Pyhää Henkeä asumaan sydämeensä. Ei ainoastaan vastustaminen vaan myös laiminlyönti saattaa sielun kadotukseen. Jeesus sanoi: »Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, kuljeksii se autioita paikkoja ja etsii lepoa, eikä löydä. Silloin se sanoo: ‘Minä palaan huoneeseeni, josta lähdin.’ Ja kun se tulee, tapaa se huoneen tyhjänä ja lakaistuna ja kaunistettuna. Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin se itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä.» AO4 277.1
Kristuksen päivinä kuten vielä nytkin oli monia, joihin nähden saatanan valta näytti hetkeksi murtuneen. Jumalan armon avulla he pääsivät vapaiksi pahoista hengistä, jotka olivat vallinneet heidän sieluaan. He iloitsivat Jumalan rakkaudessa, mutta vertauksessa kallioperäksi kuvattujen kuulijoiden tavoin he eivät pysyneet hänen rakkaudessaan. He eivät jättäytyneet Jumalalle päivittäin, jotta Kristus olisi saanut asua heidän sydämessään, ja kun paha henki palasi mukanaan »seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin se itse», he joutuivat kokonaan pahan valtaan. AO4 277.2
Kun sielu jättäytyy Kristukselle, uusi voima valtaa uuden sydämen. Tapahtuu muutos, jollaista ihminen ei koskaan voi itse suorittaa. Se on yliluonnollista työtä, joka tuo yliluonnollisia aineksia ihmisluontoon. Sielusta, joka jättäytyy Kristukselle, tulee hänen linnoituksensa, jota hän pitää hallussaan tässä kapinallisessa maailmassa, ja hänen tarkoituksensa on, ettei siellä tunnusteta muuta valtaa kuin hänen. Sielua, joka näin on taivaallisten voimien vallassa, ei saatana hyökkäyksillään voi voittaa. Mutta ellemme jättäy- dy Kristukselle, joudumme paholaisen hallittaviksi. Meidän on välttämättä oltava näiden jommankumman suuren voiman vallassa, jotka kamppailevat maailman herruudesta. Meidän ei tarvitse vapaaehtoisesti valita pimeyden ruhtinaan palvelemista joutuaksemme hänen valtaansa. Riittää, jos laiminlyömme liittyä valon valtakuntaan. Ellemme ole yhteistyössä taivaan voimien kanssa, sielunvihollinen valtaa sydämemme ja tekee sen asunnokseen. Ainoa puolustuskeino pahaa vastaan on Kristuksen asuminen sydämessä uskon kautta hänen vanhurskauteensa. Ellemme ole elävässä yhteydessä Jumalaan, emme koskaan voi vastustaa itserakkauden, itsekorotuksen ja kiusausten epäpyhää vaikutusta. Voimme luopua monista pahoista tavoista ja voimme joksikin aikaa jättää saatanan seuran, mutta ellei meillä ole elävää yhteyttä Jumalan kanssa, ellemme hetkittäin jättäydy hänelle, meidät voitetaan. Ellemme henkilökohtaisesti tunne Kristusta ja ole jatkuvassa yhteydessä hänen kanssaan, olemme vihollisemme armoilla ja loppujen lopuksi tottelemme hänen käskyjään. AO4 277.3