Useimmille Kristuksen aikalaisille tämä juhla oli muodostunut pelkäksi muotomenoksi. Mutta mitä se merkitsikään Jumalan Pojalle. AO4 56.2
Ensimmäistä kertaa Jeesuslapsi näki temppelin. Hän näki valkoviittaisten pappien suorittavan juhlallista palvelustyötään. Hän näki alttarilla verta vuotavan uhrin. Muiden osanottajien kanssa hän polvistui rukoukseen, kun suitsutussavu kohosi Jumalan eteen. Hän näki vaikuttavan pääsiäisjumalanpalveluksen. Päivä päivältä hän yhä selvemmin ymmärsi näiden menojen merkityksen. Jokainen kohta näytti liittyvän hänen omaan elämäänsä. Hänen mielessään heräsi uusia ajatuksia. Ääneti ja ajatuksissaan hän näytti mietiskelevän jotakin suurta ongelmaa. Vapahtajalle paljastui hänen tehtävänsä salaisuus. AO4 56.3
Vaipuneena miettimään näkemäänsä hän ei jäänyt vanhempiensa seuraan. Hän halusi olla yksin. Kun pääsiäisjumalanpalvelus oli lopussa, hän viipyi yhä temppelin alueella, ja kun juhlavieraat lähtivät Jerusalemista, hän jäi kaupunkiin. AO4 56.4
Tällä Jerusaleminmatkallaan Jeesuksen vanhemmat toivoivat voivansa saattaa hänet kosketuksiin Israelin suurten opettajien kanssa. Vaikka hän oli pikkuseikoissakin kuuliainen Jumalan sa- nalle, hän ei mukautunut rabbiinien menoihin ja tapoihin. Joosef ja Maria toivoivat hänen alkavan kunnioittaa oppineita rabbiineja ja tarkemmin noudattaa heidän vaatimuksiaan. Mutta Jeesus oli pyhäkössä saanut opetusta itse Jumalalta. Ja mitä hän itse oli saanut, sitä hän alkoi heti jakaa toisille. AO4 56.5
Sinä päivänä vihittiin eräs temppelin yhteydessä oleva huone pyhäksi kouluksi, profeettain koulujen kaltaiseksi. Sinne kokoontuivat johtavat rabbiinit oppiaineen, ja sinne joutui Jeesuslapsikin. Istuuduttuaan näiden vakavien, oppineiden miesten jalkojen juureen hän kuunteli heidän opetustaan. Kuin viisautta etsien hän kyseli näiltä opettajilta ennustuksista ja sen ajan tapahtumista, jotka viittasivat Messiaan tuloon. AO4 57.1
Jeesus näytti janoavan tietoa Jumalasta. Hänen kysymyksensä johdattivat mieleen syviä totuuksia, jotka olivat kauan olleet hämärän peitossa ja jotka kuitenkin olivat elintärkeitä sielujen pelastukselle. Samalla kun jokainen kysymys osoitti, miten vähäistä ja pinnallista noiden oppineiden miesten viisaus oli, se antoi heille jumalallisen opetuksen ja asetti totuuden uuteen valoon. Rabbiinit puhuivat siitä ihmeellisestä korotuksesta, jonka Messiaan tulo toisi Juudan kansalle, mutta Jeesus viittasi Jesajan ennustukseen ja kysyi heiltä niiden raamatunkoh- tien merkitystä, jotka käsittelevät Jumalan Karitsan kärsimyksiä ja kuolemaa. AO4 57.2
Opettajat tekivät nyt hänelle kysymyksiä, ja he olivat hämmästyneitä hänen vastauksistaan. Lapsen nöyryydellä hän toisti Raamatun sanoja antaen niille niin syvällisen merkityksen, että nuo oppineet miehet eivät olleet sellaista kuvitelleetkaan. Jos hänen viitoittamaansa totuuden tietä olisi seurattu, se olisi saanut aikaan uudistuksen sen ajan uskonnossa. Olisi herännyt syvä mielenkiinto hengellisiin asioihin, ja kun Jeesus aloitti toimintansa, moni olisi ollut valmis ottamaan hänet vastaan. AO4 58.1
Rabbiinit tiesivät, ettei Jeesus ollut saanut opetusta heidän kouluissaan, ja kuitenkin hän ymmärsi ennustuksia paljon paremmin kuin he. Tähän ajattelevaiseen galilealaiseen poikaan he havaitsivat kätkeytyvän suuria lupauksia. He halusivat saada hänet oppilaakseen, jotta hänestä tulisi Israelin opettaja. He halusivat huolehtia hänen kasvatuksestaan koska katsoivat, että niin erikoisen luonteen on tultava heidän muovailtavakseen. AO4 58.2
Jeesuksen sanat olivat liikuttaneet heitä enemmän kuin mitkään ihmisten lausumat sanat koskaan olivat tehneet. Jumala koetti antaa valoa noille Israelin johtajille, ja hän käytti sitä ainoata keinoa, jonka avulla saattoi päästä kosketuksiin heidän kanssaan. Ylpeydessään he olisivat pitäneet arvoaan alentavana myöntää, että he voisivat saada keltään opetusta. Jos olisi näyttänyt siltä, että Jeesus olisi koettanut opettaa heitä, he eivät olisi välittäneet kuunnella. Mutta he luulottelivat itselleen opettavansa häntä tai ainakin koettelevansa hänen raamatuntuntemustaan. Jeesuksen lapsenomainen vaatimattomuus ja rakastettavuus riistivät heidän ennakkoluulonsa. Huomaamatta heidän mielensä avautui Jumalan sanalle, ja Pyhä Henki puhui heidän sydämelleen. AO4 58.3
He eivät voineet olla näkemättä, ettei heidän Messiasodotuksensa perustunut ennustuksiin, mutta he eivät tahtoneet hylätä käsityksiä, joilla he olivat ruokkineet kunnianhimoaan. He eivät halunneet myöntää, että he olivat ymmärtäneet väärin kirjoituksia, joita he väittivät osaavansa opettaa. Toinen toisensa jälkeen teki kysymyksen: Kuinka tällä nuorukaisella on tällaiset tiedot, vaikka hän ei ole käynyt koulua? Valo loisti pimeydessä, mutta »pimeys ei sitä käsittänyt » (Joh. 1: 5). AO4 58.4