Herra on erikoisesti säätänyt: Kymmenes osa kaikesta omaisuudesta on minun, lahjasi ja uhrisi on sinun tuotava varastohuoneeseeni käytettäväksi minun asiani edistämiseksi, jotta eläviä saarnaajia voitaisiin lähettää selittämään Kirjoituksia pimeydessä oleville. SN 302.2
Uskaltaako siis kukaan antautua vaaraan ja. pidättää Herralta sen, mikä on hänen omaansa, tehden uskottoman palvelijan tavoin, joka kätki maahan Herransa rahan? Yritämmekö tämän miehen tavoin puolustaa uskottomuuttamme syyttämällä Jumalaa sanoen: ‘’Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt ja kokoat sieltä, missä et ole eloa viskannut. Ja peloissani minä menin ja kätkin leiviskäsi maahan; katso, tässä on omasi.“ Eikö meidän pikemminkin tulisi antaa kiitosuhrimme Jumalalle? — The Youth’s Instructor, elok. 26 p. 1897. SN 302.3