Go to full page →

LUKU 107—VELVOLLISUUKSIEN USKOLLINEN TÄYTTÄMINEN KODISSA SN 320

Nuorten ensimmäinen velvollisuus on olla kotona siunaukseksi isälle ja äidille, veljille ja sisarille, osoittamalla heille rakkautta ja tosi myötätuntoa, Siellä he voivat harjoittaa itsekieltäymystä ja itsensä unohtamista huolehtiessaan toisista ja puuhaillessaan heidän hyväkseen. Koskaan ei tällainen työ ole naiselle alentavaa. Se on pyhin ja korkein tehtävä, minkä hän voi täyttää. Miten suuresti voikaan sisar vaikuttaa veljiinsä! Jos hän on kunnon tyttö, hän voi määrätä veljiensä luonteet. Hänen rukouksensa, hänen lempeytensä ja hänen rakkautensa voivat saada kodissa suuria aikaan. SN 320.1

Mutta, sisareni, näitä ihania ominaisuuksia ei koskaan voi kehittää toisessa, ellei niitä ensin omaa itse. Se tyytyväinen mieli, rakkaus, lempeys ja aurinkoinen luonne, jota ei ainoakaan sydän voi vastustaa, heijastavat sinuun takaisin sen, mitä sydämesi jakaa toisille. Sydämessä, missä Kristus ei hallitse, on tyytymättömyyttä ja siveellistä heikkoutta. Itsekkyys vaatii toisilta sitä, mitä se itse on haluton antamaan heille ... SN 320.2

Eivät ainoastaan suuret teot ja ankarat taistelut koettele sielua ja vaadi rohkeutta. Jokapäiväinen elämä tuo mukanaan vaikeuksia, ahdistuksia ja vastuksia. Vaatimaton työ kysyy usein kärsivällisyyttä ja kestävyyttä. Tarvitaan itseluottamusta ja päättäväisyyttä, jotta kaikki vaikeudet voitaisiin kohdata ja voittaa. Hanki varmuus siitä, että Jumala on kanssasi joka paikassa apunasi ja tukenasi. — ‘’Testimonies for the Church”, III, ss. 80, 81. SN 320.3