Go to full page →

LUKU 117—PUKEUTUMINEN JA LUONNE SN 343

Kristus vertaa seuraajiaan maan suolaan ja maailman valoon. Ilman kristittyjen säilyttävää vaikutusta maailma tuhoutuisi oman turmeltuneisuutensa vuoksi. Katsokaa edelläkuvattua kristityiksi tunnustautuvien luokkaa. He ovat välinpitämättömiä itseensä ja pukeutumiseensa nähden ja huolimattomia liiketoimissaan, niinkuin heidän pukunsakin osoittaa. Heidän tapansa ovat karkeita, epäkohteliaita ja raakoja, ja heidän puheensa tahditonta, ja samalla he kuitenkin pitävät näitä kehnoja ominaisuuksia merkkeinä tosi nöyryydestä ja kristillisestä elämästä. Luuletko, että jos maailman Vapahtaja olisi maan päällä, hän pitäisi heitä maan suolana ja maailman valona ? Ei, ei koskaan! SN 343.1

Kristittyjen puhe on arvokasta, ja vaikka he pitävät syntinä alentua imarteluun, he ovat kohteliaita, ystävällisiä ja hyväntahtoisia. Heidän sanansa ovat vilpittömiä ja tosia. He ovat rehellisiä menettelyssään uskovaisten ja maailmanlasten suhteen. Pukeutumisessaan he välttävät liiallisuutta, ja koreilua, mutta heidän vaatetuksensa tulee olla siistiä, ei huomiotaherättävää vaan yksinkertaista ja aistikkaasti järjestettyä. Erikoisesti on huolehdittava siitä, että pukeutumisemme osoittaa meidän kunnioittavan pyhää sapattia ja jumalanpalvelustilaisuuksia. SN 343.2

Ero tällaisten ihmisten ja maailman välillä on liian selvä voidakseen jäädä huomaamatta. Uskovaisten vaikutus olisi kymmenen kertaa suurempi, jos ne henkilöt, jotka vastaanottavat totuuden ja jotka aikaisemmin ovat olleet tavoiltaan huolimattomia ja välinpitämättömiä, tulisivat niin totuuden pyhittämiksi ja jalostamiksi, että he alkaisivat noudattaa siisteyttä ja järjestystä ja pukeutua aistikkaasti. Meidän Jumalamme on järjestyksen Jumala, eikä häntä suinkaan miellytä epäsiisteys, likaisuus tai synti. SN 343.3