Kuinka uskaltavat kristityiksi tunnustautuvat kulkea maailman lasten tietä nähdessään maailman turmiollisen vaikutuksen muotiasioissa ? Onko meidän hyväksyttävä nämä turmiolliset muodit noudattamalla niitä? Monet noudattavat maailman tapoja, koska Kristus, kirkkauden toivo, ei asu heissä. Ylellistä elämää vietetään ja tuhlaavaisuutta pukeutumisessa harjoitetaan siinä määrin, että ne muodostavat erään viimeisten päivien merkin. SN 354.3
Kaikkialla esiintyy ylpeyttä ja turhamaisuutta. Ne, jotka mielellään katsovat kuvastimeen ihaillakseen itseään, tuntevat vain vähän halua katsoa Jumalan lakiin, joka on suuri siveellinen kuvastin. Tämä pukujen jumaloiminen turmelee kaiken, mikä luonteessa on nöyrää, sävyisää ja rakastettavaa. Se vaatii ne kalliit hetket, jotka tulisi käyttää mietiskelyyn, sydämentutkisteluun ja rukoukseen sekä Jumalan sanan lukemiseen. Jumalan innoitettu sana sisältää opetuk-sia, jotka on tarkoitettu juuri meille hyödyksi. SN 355.1
Pukuihin uhrataan varoja, jotka on annettu meille käytettäväksi laupeudentöihin ja hyväntekeväisyyteen, ja tämä rahojen tarpeeton tuhlaus on ryöstämistä Jumalalta. Me emme ole saaneet varojamme ylpeytemme ja koreilunhalumme tyydyttämistä varten. Meidän on oltava viisaita taloudenhoitajia ja vaatetettava alastomia, ruokittava nälkäisiä ja annettava varoistamme Jumalan asian edistämiseksi. Jos haluamme koristuksia, niin sävyisyys, nöyryys, vaatimattomuus ja viisaus sopivat jokaiselle ihmiselle kaikissa elämän olosuhteissa. SN 355.2
Eikö meidän uskollisina sotilaina tulisi määrätä kantamme ja kehoituksin ja esimerkein tehdä loppu turhamaisuudesta ja tuhlaavaisuudesta tänä turmeltuneena aikana? Eikö meidän tule antaa hyvää esimerkkiä nuorille, niin että söimmepä me tai joimme tai teimmepä mitä tahansa, tekisimme kaiken Jumalan kunniaksi? — Review and Herald, jouluk. 12 p. 1912. SN 355.3