Nuoria ei voi vaatia olemaan yhtä tyyniä ja tasaisia kuin vanhat, eikä lapsella voi olla vanhuksen vakavuutta. Kun synnilliset huvitukset tuomitaan, niinkuin tuleekin tehdä, on vanhempien, opettajien ja holhoojien hankittava niiden sijaan viattomia huvituksia, jotka eivät tahraa tai turmele moraalia. Älkää sitoko nuoria ankarien sääntöjen tai kieltojen avulla, jotka saavat heidät tuntemaan itsensä kiusaantuneiksi, niin että he rikkovat ne ja syöksyvät turhuuden ja turmeluksen teille. Pitäkää ohjaksista lujin, ystävällisin, varovaisin käsin, johtaen ja ohjaten heidän mieltään ja tarkoituksiaan, mutta kuitenkin niin hellästi, viisaasti ja rakastavasti, että he ymmärtävät teidän pitävän silmällä heidän parastaan. — “Counsels to Teachers, Parents and Students”, s. 335. SN 377.1