Jos saatana voi niin hämäistä ja pettää ihmismielen ja saada kuolevaiset ajattelemaan, että heissä itsessään on luontainen voima, jolla he voivat suorittaa suuria ja hyviä tekoja, he eivät enää nojaudu siihen, että Jumala tekee heidän hyväkseen sen, minkä he luulevat itse pystyvänsä suorittamaan. He eivät tunnusta ylempää voimaa. He eivät anna Jumalalle hänen vaatimaansa kunniaa, mikä hänelle kuuluu suurena ja ylhäisenä Majesteettina. Saatana on siten saavuttanut tarkoituksensa. Hän riemuitsee siitä, että langennut ihminen korottaa itsensä niinkuin hän korotti itsensä taivaassa ja heitettiin ulos. Hän tietää, että ihmisen perikato, jos hän korottaa itsensä, on yhtä varma kuin hänenkin oli. SN 50.2