Kun nuo neljä hebrealaista nuorukaista saivat kasvatuksensa Babylonian kuninkaan hovia varten, he eivät tunteneet, että Herran siunaus olisi tehnyt tarpeettomiksi heiltä vaaditut ankarat ponnistukset. He opiskelivat ahkerasti, sillä he havaitsivat, että Jumalan armon avulla heidän kohtalonsa riippui heidän omasta tahdostaan ja toiminnastaan. Heidän täytyi panna kaikki voimansa liikkeelle, ja ankarien, vakavien ponnistusten avulla heidän täytyi saada mahdollisimman suuri hyöty tilaisuuksista oppia ja työskennellä. SN 141.1