On totta, että saatat tuntea jonkinlaista huolta niiden sieluista, joita rakastat. Voit koettaa avata heille totuuden aarteita ja hartaudessasi vuodattaa kyyneleitä, mutta kun sanasi eivät näytä paljonkaan vaikuttavan eikä rukouksiisi ilmaannu mitään vastausta, sinusta melkein tuntuu kuin heittäisit varjon Jumalan ylle sentähden, etteivät työsi tuota mitään tulosta. Sinusta tuntuu, että rakkaasi ovat erikoisen kovasydämisiä ja ettei ponnistelusi vaikuta heihin mitään. Mutta oletko vakavasti ajatellut, että vika voi olla sinussa itsessäsi? Oletko ajatellut, että toisella kädellä revit alas sitä, mitä toisella yrität rakentaa? SN 195.2
Ajoittain olet antanut Jumalan Hengen valvoa elämääsi, mutta toisin ajoin olet käytännössä kieltänyt uskosi, ja olet tuhonnut työn, jota olet tehnyt rakkaittesi hyväksi, sillä elämäsi on tehnyt heidän hyväkseen tekemäsi ponnistelut täysin tehottomiksi. Kiivas luontosi, sopimaton kielenkäyt- tosi, tapasi, nurinamielesi, kristillisen tuoksun puutteesi, hengellisyyden puutteesi, jopa kasvojenilmeesikin on todistanut sinua vastaan ... SN 195.3
Älä koskaan aliarvioi pikkuseikkojen tärkeyttä. Pikku asiat muodostavat varsinaisen osan elämän kasvatuksesta. Ne harjaannuttavat sielua, niin että se voi kasvaa Kristuksen kaltaiseksi tai tulla pahan kaltaiseksi. Jumala auttaa meitä kehittämään ajatuksemme, sanamme, ulkomuotomme ja toimintamme sellaisiksi, että ne todistavat kaikille ympä-rillämme oleville, että olemme olleet Jeesuksen seurassa ja oppineet hänestä! — The Youth’s Instructor, maalisk. 9 p. 1893. SN 196.1