Go to full page →

RAVINTOA SIELULLENI, 14. tammikuuta PP 24

»Mutta hän vastasi ja sanoi: ‘Kirjoitettu on: “Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.» ’ ” Matt. 4: 4. PP 24.1

Jumalan Sanan tulee olla hengellistä ruokaamme. 55RH 29.3.1906 PP 24.2

Kristuksen elämä, joka antaa elämän maailmalle, on hänen sanassaan. Sanansa avulla Jeesus paransi sairaita ja ajoi ulos riivaajia; sanallaan hän tyynnytti meren ja herätti kuolleita -. PP 24.3

Kuten ruoka ylläpitää fyysillistä elämäämme, samoin Jumalan sana ylläpitää hengellistä elämää. Ja jokaisen sielun on saatava itselleen elämää Jumalan sanasta. Kuten meidän on omakohtaisesti syötävä saadaksemme ravintoa, samoin meidän on omakohtaisesti otettava vastaan. PP 24.4

Lupauksillaan ja varoituksillaan Jeesus tarkoittaa juuri minua.Jumalan sanassa kerrottujen kokemusten on tultava minun kokemuksikseni. Rukoukset ja lupaukset, ohjeet ja varoitukset kuuluvat minulle. 56AT 368, 369 PP 24.5

Se luova voima, joka toi esille maailmat, on Jumalan sanassa. Tämä sana antaa voimaa ja synnyttää elämää. Jokainen käsky on lupaus. Kun tahto myöntyy siihen ja se vastaanotetaan sydämeen, se tuo mukanaan Jumalan elämän. Näin saatua elämää ylläpidetään samalla tavalla. Ihminen “elää jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee” (Matt. 4: 4). Mieli rakentuu siitä, millä sitä ravitaan, ja meidän vallassamme on päättää, mitä ravintoa sille annetaan. Jokaisella on valta valita ne aiheet, jotka vakaavat ajatukset ja muodostavat luonteen. 57EK 120, 121 PP 24.6

Nuori, Jeesuksen nimessä vetoan sinuun, jonka olen pian kohtaava Jumalan valtaistuimen luona: Tutki Raamattuasi. Se on osoittautuva sinulle paitsi pilvenpatsaaksi päivisin myös tulenpatsaaksi öisin. Se valaisee sinulle ylöspäin, yhä ylemmäksi johtavan polun ja kehottaa sinua käymään eteenpäin. Et tiedä Raamatun arvoa! Se kirja on mieltä, sydäntä, omaatuntoa, tahtoa ja elämää varten. Se on Jumalan sanoma sinulle, niin yksinkertaiseen tapaan esitettynä, että pieni lapsikin käsittää sen. Raamattu verraton Kirja! 58Kk 4, 1880 PP 24.7