»Ja vaeltakaa rakkaudessa, niinkuin Kristuskin rakasti teitä ja antoi itsensä meidän edestämme lahjaksi ja uhriksi, Jumalalle ‘suloiseksi tuoksuksi.’» Ef. 5: 2. PP 216.1
Näkyleivät pidettiin aina Herran edessä jatkuvana uhrina. Näkyleipää kutsuttiin myös “läsnäolon leiväksi”, koska se oli aina Herran kasvojen edessä. Se oli ihmisen tunnustus siitä että hän on riippuvainen Jumalan antamasta sekä ajallisesta että hengellisestä ruuasta ja että hän saa sitä vain Kristuksen välitystoiminnan avulla. Sekä manna että näkyleipä viittasivat Kristukseen, elävään leipään, joka aina Jumalan luona ollen edustaa meitä. 22PP 332 PP 216.2
Suitsutusuhri lähensi pappia Jumalaan välittömämmin kuin mikään muu päivittäinen palvelus. Koska pyhäkön sisempi esirippu ei ulottunut kattoon asti, pääsi armoistuimen yllä oleva Jumalan kirkkaus kajastamaan pyhäkön etuosaan. Uhratessaan suitsuketta Herran edessä pappi katsoi arkkiin päin, ja kun suitsutus kohosi pilvenä ylös, laskeutui jumalallinen kirkkaus armoistuimen päälle sekä täytti kaikkeinpyhimmän ja usein pyhäkön molemmat osat, niin että papin oli pakko perääntyä ulko-ovelle asti. Samoin kuin tässä esikuvallisessa palveluksessa pappi katsoi uskossa armoistui-meen päin, jota hän ei voinut nähdä, on Jumalan kansan nyt kohdistettava rukouksensa Kristukseen, suureen ylimmäiseen pappiinsa, joka inhimilliselle katseelle näkymättömänä rukoilee heidän puolestaan taivaallisessa pyhäkössä. PP 216.3
Israelin rukousten ohessa ylös kohoava suitsutus kuvaa Kristuksen ansioita ja välitystoimintaa sekä hänen täydellistä vanhurskauttaan, joka uskon kautta luetaan hänen kansansa hyväksi ja joka yksin voi tehdä syntisten olentojen palvonnan kelvolliseksi Jumalalle. Pyhäkön pyhimmän osaston verhon edessä oli ikuisen välitystoiminnan alttari ja sen etummaisen osaston edessä oli jatkuvan sovituksen alttari. Jumalaa oli lähestyttävä veren ja suitsutuksen välityksellä. Nämä kuvasivat suurta Välimiestä, jonka kautta syntiset saavat lähestyä Herraa ja jonka ainoan välityksellä armo ja pelastus voidaan suoda katuvalle, uskovalle sielulle. 23PP 331, 332 PP 216.4