»Poikani, älä unhota minun opetustani, vaan sinun sydämesi säilyttäköön minun käskyni; sillä pitkää ikää, elinvuosia ja rauhaa ne sinulle kartuttavat» Sananil 3: 1, 2. PP 250.1
Luonnon lait ovat Jumalan lakeja yhtä varmasti jumalallisia kuin siveyslain kymmenen käskyä. Meidän fyysistä elimistöämme hallitsevat lait Jumala on kirjoittanut ruumiimme jokaiseen hermoon, lihakseen ja säikeeseen. Jokainen näiden lakien huolimaton tai tahallinen rikkominen on synti Luojaamme vastaan. 38EK 184 PP 250.2
Mieli ja ruumis ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa, ja jotta voitaisiin päästä korkealle siveelliselle ja älylliselle tasolle, on kiinnitettävä huomiota fyysistä olemustamme koskeviin lakeihin. Voimakkaan ja tasapainoisen luonteen saavuttaminen edellyttää sekä henkisten että fyysisten kykyjen harjoittamista ja kehittämistä. Minkä tutkimus voisi olla nuorille tärkeämpää kuin sen, joka käsittelee tätä Jumalan meille antamaa ihmeellistä elimistöä ja niitä lakeja, joita noudattaen se voidaan pitää terveenä. 39PP 587 PP 250.3
Terveyttä voidaan hankkia oikeilla elintavoilla ja se voidaan saada kasvamaan korkoa ja koronkorkoa. Mutta tämä pääoma, joka on pankkitalletuksia arvokkaampi, voidaan kuluttaa loppuun kohtuuttomalla syömisellä tai juomisella tai jättämällä elimet veltostumaan toiminnan puutteessa. Hillittömistä mieliteoista on luovuttava, ja laiskuus on voitettava. 404T 408 PP 250.4
Terveyttä pitäisi yhtä pyhästi varjella kuin luonnettakin. 41FE 147 PP 250.5
Meidän ruumiimme on Kristuksen omakseen lunastama, eikä meillä ole lupaa menetellä sen suhteen miten vain haluamme. Kaikkien niiden, jotka ymmärtävät terveyden lakeja, tulisi käsittää velvollisuudekseen noudattaa näitä lakeja, jotka Jumala on laatinut heidän elämäänsä varten. Kuuliaisuus terveyden lakeja kohtaan on tehtävä omakohtaiseksi vel-vollisuudeksi. Me saamme itse kärsiä lainrikkomuksen seu-raukset. Meidän on yksilöinä vastattava Jumalalle tavoistam-me ja tottumuksistamme. Sen tähden me emme kysy: “Mikä on maailman tapa?” vaan “Miten minä osaltani hoidan ole-mustani, minkä Jumala on minulle antanut?”42KSL 285 PP 250.6