Go to full page →

RUUMIILLISEN TOIMINNAN SIUNAUS, 14. elokuuta PP 254

»Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä.» 1 Moos. 2: 15. PP 254.1

Toiminnan laki on olemassaolon ensimmäisiä lakeja. Ruumiin jokaisella elimellä on oma tehtävänsä, ja sen suorittamisesta riippuu sen voimakkuus. Kaikkien elinten normaali toiminta edistää elinvoimaa ja elämää. Toimettomuus rappeuttaa ja johtaa kuolemaan. 61YI 27.2.1902 PP 254.2

Jumala sijoitti ensimmäisen ihmisparin paratiisiin “viljelemään ja varjelemaan sitä”. Jumala tarkoitti työn ihmiselle siunaukseksi, askarruttamaan hänen mieltään, vahvistamaan hänen ruumistaan ja kehittämään hänen kykyjään. Henkinen ja ruumiillinen toimeliaisuus oli Aadamin pyhän elämän parhaita nautintoja. 62PP 29 PP 254.3

Ruumiin kaikkien elinten ja kykyjen sopusuhtainen käyttö ja harjoitus on jokaisen ihmisen menestyksekkäälle toiminnalle välttämätöntä. Milloin aivoja rasitetaan jatkuvasti elimistön muiden elinten ollessa toimettomina, on seurauksena niin fyysisen kuin henkisenkin voiman heikkeneminen. 63FE 418 PP 254.4

Niiden, joiden tapana on elää paikallaan missään liikkumatta, tulisi joka päivä suotuisalla ilmalla, sekä kesällä että talvella, liikkua ulkona. Kävely on terveellisempää kuin ratsastus tai ajelu, sillä kävellessä joutuvat useammat lihakset liikkeeseen. Keuhkot joutuvat samoin vilkkaaseen toimintaan, sillä on mahdotonta kävellä reippaasti vetämättä niitä ilmaa täyteen. - PP 254.5

Kun hengitämme syvään ja voimakkaasti raitista ilmaa, joka täyttää keuhkot hapella, veremme puhdistuu. Syväänhengittäminen antaa verelle heleän värin ja lähettää sen, tuon elämää antavan verivirran, ruumiin kaikkiin osiin. Hyvä hengitys rauhoittaa hermoja, se kiihottaa ruokahalua, edistää ruoansulatusta ja antaa terveen, virkistävän unen. 64KSL 221, 250 PP 254.6

Jeesus oli vakava, sitkeä työntekijä. Ei milloinkaan ole elänyt toista ihmistä, joka olisi tuntenut yhtä suurta vastuunalaisuutta kuin hän. Ja kuitenkin hän oli kuin itse terveys. Sekä ruumiillisesti että henkisesti häntä siis esikuvasi “virheetön ja tahraton” uhrikaritsa. Sekä ruumiiltaan että sielultaan hän oli ihana esimerkki siitä, millaiseksi Jumala oli tarkoittanut ihmisen luodessaan hänet elämään kuuliaisena Jumalan laeille. 65KSL 34 PP 254.7