Go to full page →

SAPATTIA PITÄVÄ SEURAKUNTA, 12. lokakuuta PP 318

»Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus.» Ilm. 12: 17. PP 318.1

Ilmestyskirjan 12. luvussa kuvataan kuuliaisten ja tottelemattomien välistä suurta taistelua. 467BC 974 PP 318.2

Kuuliaisuuden merkki on neljännen käskyn sapatin noudattaminen. 477BC 981 PP 318.3

Sapatti on koetuksena tälle sukupolvelle. Noudattaessaan neljättä käskyä hengessä ja totuudessa ihmiset noudattavat kaikkia kymmentä käskyä. Voidakseen täyttää tämän käskyn ihmisen on rakastettava Jumalaa yli kaiken ja osoitettava rakkauttaan kaikkia hänen luotujaan kohtaan. 48Signs 13.2.1896 PP 318.4

Tulossa on aika, jolloin Jumalan kansa joutuu vainottavaksi seitsemännen päivän pyhittämisen johdosta. Synnin ihminen, joka aikoi muuttaa ajat ja lain ja joka aina on sortanut Jumalan kansaa, aikaansaa sellaisten lakien julkaisemisen, jotka pakottavat viettämään viikon ensimmäistä päivää. Mutta Jumalan kansa pysyy lujasti hänen puolellaan. 497BC 975 PP 318.5

Älköön kukaan taipuko kiusaukseen ja tulko vähemmän palavaksi pitäessään Jumalan lakia, vaikka sitä halveksitaankin, sillä juuri siksi meidän pitäisikin rukoilla koko sydämestämme ja sielustamme ja täysin äänin: “On aika Herran tehdä tekonsa: he ovat rikkoneet sinun lakisi” (Ps. 119: 126). Sentähden, vaikka koko maailma halveksisi sitä, en suostu rupea-maan petturiksi, kun voin uskollisuudellani parhaiten kun-nioittaa ja kirkastaa Jumalaa. - PP 318.6

Pitäisikö seitsemännen päivän adventistien sallia antau-muksensa herpaantua nyt, kun heidän tulisi kaikkine kykyinensä ja voiminensa asettua Herran puolelle ja päästää järkähtämätön todistuksensa jalona ja kohottavana kaikumaan huuliltaan? “Sentähden minä rakastan sinun käskyjäsi enem-män kuin kultaa, enemmän kuin puhtainta kultaa” (Ps. 119: 127). Kun Jumalan lakia eniten pilkataan ja tehdään halveksi-tuksi, silloin on aika Kristuksen jokaisen tosi seuraajan puolustaa järkähtämättä sitä uskoa, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu. 507BC 981, 982 PP 318.7