Go to full page →

TAIVAS ALKAA MAAN PÄÄLLÄ, 27. joulukuuta PP 399

»Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.» Matt. 11:28. PP 399.1

Taivaan tulee alkaa tämän maan päällä. 637T 131 PP 399.2

Jotka uskovat Kristuksen sanan ja jättävät sielunsa hänen haltuunsa ja elämänsä hänen määrättäväkseen, löytävät rauhan ja levon. Ei mikään täällä maailmassa voi tehdä heitä surullisiksi, kun Jeesus ilahduttaa heitä läsnäolollaan. Täydellisessä kuuliaisuudessa on täydellinen lepo. Herra sanoo: “Vakaamieliselle sinä talletat rauhan, rauhan, sillä hän turvaa sinuun.” Jes. 26: 3. Elämämme voi näyttää sekavalta vyyhdeltä, mutta kun annamme itsemme viisaan Mestarin käsiin, hän tuo esiin sellaisen elämän ja luonteen, joka on hänelle kunniaksi. Ja luonne, joka ilmaisee Kristuksen kirkkautta hänen luonnettaan saa pääsyn Jumalan paratiisiin. Uudistettu joukko saa kulkea hänen kanssaan valkeissa vaatteissa, sillä he ovat arvolliset. PP 399.3

Kun me löydämme levon Jeesuksessa, alkaa taivas jo täällä maan päällä. Me vastaamme hänen kutsuunsa: Tulkaa, oppikaa minusta, ja kun tulemme, me aloitamme iankaikkisen elämän. Taivas on lakkaamatonta lähentymistä Jumalaan Kristuksen kautta. Mitä kauemmin olemme taivaan autuudessa, sitä suurempi kirkkaus avautuu eteemme, ja mitä paremmin tunnemme Jumalan, sitä onnellisempia olemme. 64AT 312 PP 399.4

Kun Herran omat valtaa sävyisyys ja hellyys, he havaitsevat, että hänen lippunsa heidän yllään on rakkaus ja että tämä hänen hedelmänsä on heistä suloinen. He tekevät siten taivaan tänne maan päälle ja valmistautuvat siinä ylhäällä olevaa taivasta varten. 657T 131 PP 399.5

Kun vaellamme Jeesuksen kanssa tässä elämässä, täytymme hänen rakkaudellaan ja saamme tyydytyksen hänen läsnäolostaan. Voimme saada osaksemme täällä kaiken, mitä ihmisluonto voi kestää. Mutta mitä se on verrattuna tämän jälkeiseen elämään. Siellä “he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänet temppelissään, ja hän, joka valtaistuimella istuu, on levittävä telttamajansa heidän ylitsensä. Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille.” Ilm. 7:15-17. 66AT 312 PP 399.6