Sanoma Laodikean seurakunnalle on hätkähdyttävä moite, joka kuuluu Jumalan kansalle meidän päivinämme. TA 308.1
»Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku: Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava! Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, minä olen oksentava sinut suustani ulos. Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.’ » Ilm. 3:14—17. TA 308.2
Tässä Herra osoittaa, ettei se sanoma, joka Hänen kutsumiensa saarnaajien tulee esittää varoitukseksi Hänen kansalleen ole väärään rauhaan ja turvallisuuteen tuudittava. Eikä se ole pelkästään teoreettinen, vaan käytännöllinen kaikkia yksityiskohtiaan myöten. Laodikean sanoma esittää, että Jumalan kansa on lihallisessa varmuudessa. Kansa on levollinen ja luottaa siihen, että se on saavuttanut korkean hengellisen tason. »Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.» TA 308.3
Mikä petos olisikaan ihmisille suurempi, kuin luottamus siihen, että he ovat oikeassa, vaikka ovat täysin väärässä! Totisen Todistajan sanoma tapaa Jumalan kansan surullisessa mutta vilpittömässä petoksessa. Sen jäsenet eivät tiedä, että heidän tilansa on surkuteltava Jumalan nähden. Samalla kun ne, joille Hän kirjoittaa, kuvittelevat olevansa korkealla hengelli- sellä tasolla, lyö Totisen Todistajan sanoma heidän turvallisuutensa maahan esittämällä hätkähdyttävän moitteen heidän hengellisesti sokeasta, köyhästä ja viheliäisestä tilastaan. Suora ja ankara todistus ei voi olla väärässä, sillä se on Totisen Todistajan esittämä, ja Hänen todistuksensa on ehdottomasti oikea. TA 308.4
Vaikea on niiden, jotka tuntevat itsensä varmoiksi saavutuksissaan, ja jotka luulevat olevansa rikkaita hengellisessä tiedossa, vastaanottaa sellainen sanoma, joka julistaa heidän olevan petoksessa ja vailla kaikkia hengellisiä avuja. Pyhittymätön sydän on »petollinen... ylitse kaiken ja pahanilkinen.» Jer. 17:9. Minulle näytettiin, että monet, jotka eivät olleet vastaanottaneet ainoatakaan valonsädettä Jeesukselta, kuvittelivat olevansa hyviä kristittyjä. Heillä ei ollut elävää, omakohtaista kokemusta pyhityselämästä. Sellaisten tulee syvästi ja läpikotaisesti nöyrtyä Jumalan edessä, ennen kuin he todella tuntevat olevansa vakavien ja kestävien ponnistusten tarpeessa voidakseen saada Hengen kallisarvoisia avuja. TA 309.1
Jumala johtaa kansaansa askel askeleelta. Kristityn elämä on alituista taistelua ja eteenpäin kulkua. Eikä tässä taistelussa suoda mitään lepotaukoja, sillä vain kilvoittelemalla keskeytymättä voimme pysyä voiton puolella Saatanan kiusauksista. Kansana me voitamme totuuden kirkkaudessa ja voimassa. Valtavat määrät selviä Raamatun todistuksia puoltavat täydellisesti meidän kantaamme. Mutta me puutumme paljon Raamatun nöyryydestä, kärsivällisyydestä, uskosta, rakkaudesta, itsensäkieltämisestä, valvomisesta ja uhrautuvaisuudesta. Meidän tulee vaalia Raamatun pyhyyttä. Synti on päässyt valtaan Jumalan lasten keskuudessa. Laodikealaisille osoitettu suora nuhteleva sanoma on hylätty. Monet pitäytyvät omiin epäilyksiinsä ja helmasynteihinsä, samalla kun he ovat niin suuressa petoksessa, että he sekä sanovat että tuntevat, etteivät he tarvitse mitään. He ajattelevat, että Jumalan Hengen nuhteleva todistus on tarpeeton ja ettei se koske heitä. Sellaiset tarvitsevat suuresti Jumalan armoa ja hengellistä erottamiskykyä voidakseen huomata puutteensa hengellisessä tiedossa. Heiltä puuttuvat melkein kaikki ne ominaisuudet, jotka ovat välttämättömiä, jotta he voisivat saattaa kristillisen luonteensa täydelliseksi. Heiltä puuttuu käytännöllinen tieto Raamatun totuudesta, joka johtaa nöyrään elämään ja mukautumaan Jumalan tahtoon. He eivät ole kuuliaisia kaikille Jumalan vaatimuksille. TA 309.2
Ei riitä se, että vain tunnustamme uskovamme totuuden. Kaikki Kristuksen ristin sotamiehet itse asiassa lupautuvat ryhtymään taisteluun sielun vihollista vastaan, tuomitsemaan vääryyttä ja puoltamaan vanhurskautta. Mutta Totisen Todistajan sanoma paljastaa sen tosiasian, että kansamme on hirvittävässä petoksessa. Tämä juuri tekee nämä varoitukset välttämättömiksi, sillä niiden tulee herättää heidät hengellisestä unesta päättävään toimintaan. TA 310.1
Viimeksi saamassani näyssä minulle osoitettiin, ettei tämäkään Totisen Todistajan suora sanoma ole saanut suorittaa Jumalan sille tarkoittamaa tehtävää. Kansa nukkuu edelleen synneissään. Jatkuvasti se julistaa olevansa rikas ja ettei se tarvitse mitään. Monet kysyvät: Miksi kaikkia näitä nuhteita on annettu? Miksi Todistukset jatkuvasti syyttävät meitä luopumuksesta ja hirvittävistä synneistä? Mehän rakastamme totuutta, ja kaikki käy hyvin meidän kohdallamme, emmekä me tarvitse näitä varoituksia ja nuhteita. Mutta jos nämä napisijat näkisivät sydämensä tilan ja rinnastaisivat elämänsä Raamatun käytännöllisiin opetuksiin, ja jos he nöyryyttäisivät sieluaan Jumalan edessä sekä antaisivat Jumalan armon hälventää pimeyttään, niin suomukset putoaisivat heidän silmiltään ja he huomaisivat hengellisen köyhyytensä ja viheliäisyytensä sellaisena kuin se on. Silloin he tuntisivat tarvetta ostaa kultaa, mikä kuvaa uskoa ja rakkautta; valkeita vaatteita, jotka ovat heidän kalliin Lunastajansa verellä puhdistettu tahraton luonne, ja silmävoidetta, joka kuvaa Jumalan armoa, mikä antaa selvän erottamiskyvyn hengellisissä asioissa, niin että he huomaavat syntinsä. Nämä saavutukset ovat Oofirin kultaa kal-liimmat. TA 310.2