Monet, jotka töin tuskin tulevat toimeen naimattomina, menevät naimisiin ja perustavat perheen, vaikka tietävät, ettei heillä ole mitään, millä ylläpitäisivät sen. Ja tätäkin pahempaa on, etteivät he osaa lainkaan hallita perhettään. Heidän huolimattomat ja veltot tapansa antavat leiman koko heidän perheelämälleen. He osaavat vain huonosti hillitä itseään ja ovat kiivaita, kärsimättömiä ja ärtyisiä. Kun sellaiset vastaanottavat sanoman, he katsovat olevansa oikeutettuja saamaan apua varakkaammilta veljiltään, ja ellei heidän toiveitaan täytetä, he moittivat seurakuntaa ja syyttävät veljiä siitä, etteivät he elä uskonsa mukaisesti. Keiden on tässä tapauksessa jouduttava kärsimään? Täytyykö Jumalan asiaa heikentää ja rahastoja eri paikoissa tyhjentää, jotta näistä suurista köyhien perheistä voi-taisiin huolehtia? Ei. Kärsimys tästä kuuluu vanhemmille. Yleensä he eivät kärsi sen suurempaa puutetta sapatin vastaanotettuaan kuin mitä heillä oli aikaisemmin. TA 84.2
Joidenkin köyhien keskuudessa ilmenee eräänlaista pahaa, mikä varmasti koituu heidän tuhokseen, elleivät he voita sitä. Vastaanottaessaan totuuden he ovat olleet tavoiltaan raakoja, karkeita ja sivistymättömiä, ja kestää jonkin aikaa, ennen kuin he näkevät ja huomaavat raakuutensa ja sen, ettei se ole Kristuksen luonteen mukaista. He pitävät ylpeinä sellaisia, jotka ovat hillitympiä ja hienostuneempia kuin he itse, ja heidän saat-taa kuulla sanovan: »Totuus alentaa meidät kaikki samalle tasolle», mutta on aivan väärin luulla, että totuus alentaa vas- taanottajansa. Se ylentää hänet, jalostaa hänen makunsa, pyhittää hänen arvostelukykynsä ja, jos hän noudattaa sitä elämässään, se jatkuvasti sopeuttaa hänet pyhien enkelien seuraan Jumalan kaupungissa. Totuus on määrätty kohottamaan meidät kaikki korkealle tasolle. TA 84.3
Kykenevien pitäisi aina suhtautua köyhiin veljiinsä jalosti ja anteliaasti, ja heidän tulisi myös antaa heille hyviä neuvoja ja sitten jättää heidät selviytymään omin avuin elämän taiste-lusta. Mutta minulle näytettiin, että seurakunnan vakavana velvollisuutena on erikoisesti huolehtia puutteenalaisista leskistä, orvoista ja invaliideista. TA 85.1
* * * * *
Monet niistä, jotka tunnustavat totuutta, eivät ole sen pyhittämiä, eivätkä suostu vähääkään halventamaan tuotteittensa hintoja myydessään niitä köyhälle veljelle sen enempää kuin jos kysymyksessä olisi varakas maailmallinen. — 1868, osa II, s. 51. TA 85.2