“Jos sinun oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi” — Matt 5: 30

Estääkseen sairautta leviämästä ja aiheuttamasta kuolemaa ihminen on valmis luopumaan jopa oikeasta kädestään. Paljon halukkaammin hänen tulisi luopua siitä mikä vaarantaa sielun elämän.Vu 69.2

Saatanan alentamat ja orjuuttamat ihmiset tulee evankeliumin kautta lunastaa osallisiksi Jumalan lasten suurenmoisesta vapaudesta. Jumalan tarkoitus ei ole ainoastaan vapauttaa kärsimyksestä, joka väistämättä seuraa syntiä, hän haluaa vapauttaa meidät itse synnistä. Turmeltunut, syntinen ihminen tulee puhdistaa ja muuttaa, jotta hänen yllään voisi olla “Herran, meidän jumalamme laupeus” (Ps. 90: 17) ja jotta hän tulisi Jumalan Pojan kuvan kaltaiseksi (Room. 8: 29). “Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat” (1 Kor. 2: 9). Ikuisuus yksin tulee näyttämään kuinka loistava tulevaisuus odottaa ihmistä, joka on uudistettu Jumalan kuvan kaltaiseksi.Vu 70.1

Jotta voisimme saavuttaa tämän korkean ihanteen, meidän on luovuttava kaikesta mikä sitoo meidät syntiin. Synti pitää meidät otteessaan tahdon välityksellä. Tahdon alistamista kuvataan luopumisella silmästä tai kädestä. Usein näyttää siltä, että tahdon alistaminen Jumalalle merkitsee suostumista elämään rampana tai raajarikkona. Mutta Kristus sanoo olevan parempi että oma minä rampautuu, haavoittuu ja vammautuu, jos siten pääsemme sisälle elämään. Se, mikä nyt näyttää onnettomuudelta, onkin ovi suurimpaan onneen.Vu 70.2

Jumala on elämän lähde, me voimme elää vain niin kauan kuin olemme yhteydessä häneen. Voimme jatkaa olemassaoloa hetken aikaa vaikka olisimmekin erossa Jumalasta, mutta emme omista elämää. “Hekumoitseva on jo eläessään kuollut” (1 Tim. 5: 6). Jumala kykenee antamaan meille elämää vain jos alistamme tahtomme hänelle. Jee- sus sanoi, että hänen osoittamansa kätketyt synnit voidaan voittaa vain Jumalan antaman uuden elämän voimassa, jonka me saamme kun alistamme itsemme hänelle. Voit ehkä kätkeä ne sydämeesi ja estää ihmisiä näkemästä niitä, mutta miten kykenet seisomaan Jumalan edessä?Vu 70.3

Jos tarraudut itseesi ja kieltäydyt alistamasta tahtoasi Jumalalle, valitset kuoleman. Jumala on kuluttava tuli synnille, missä ikinä sitä onkin. Jos valitset synnin etkä halua luopua siitä, Jumalan läsnäolo, joka tuhoaa synnin, tulee tuhoamaan myös sinut.Vu 71.1

Itsesi jättäminen Jumalalle merkitsee uhrausta, mutta uhraat ainoastaan vähän saadaksesi paljon, vaihdat maallisen hengelliseen, katoavaisen katoamattomaan. Jumala ei halua, että tahtomme tuhottaisiin, sillä ainoastaan tahtoa käyttämällä voimme suorittaa hänen haluamansa tehtävät. Meidän tulee alistaa tahtomme hänelle saadaksemme sen takaisin puhdistettuna ja jalostettuna sekä niin yhdistyneenä jumalalliseen tahtoon, että hän voi meidän kauttamme välittää rakkauttaan ja voimaansa. Miten katkeralta ja tuskalliselta alistuminen tuntuukin itsepäisestä ja oikullisesta sydämestä, se on kuitenkin sinun parhaaksesi.Vu 71.2

Vasta kun Jaakob vaipui rampana ja avuttomana liiton enkelin syliin, hän tiesi mitä voittava usko on ja sai Jumalan ruhtinaalle kuuluvan nimen. Kun hän “ontui lonkkaansa” (1 Moos. 32: 31), Eesaun aseelliset joukot hiljenivät hänen edessään, ja farao, kuninkaallisen suvun ylpeä jäsen, nöyrtyi pyytämään hänen siunaustaan. Samoin pelastuksemme päämies, Kristus, tuli “kärsimysten kautta” täydelliseksi (Hebr. 2: 10), ja uskon lapset “voimistuivat heikkoudesta” ja “ajoivat pakoon muukalais- ten sotajoukot” (Hebr. 11: 34). Samoin “rammatkin ryöstävät” (Jes. 33: 23), kompastuvaiset ovat “niinkuin Daavid, ja Daavidin suku on oleva niinkuin Herran enkeli” (Sak. 12: 8).Vu 71.3