Tuomioistuinten eteen
Paavilliset johtajat laativat taas suunnitelman uskonpuhdistajan äänen vaientamiseksi. Hänet haastettiin tutkittavaksi kolmen tuomioistuimen eteen peräkkäin, mutta ilman menestystä. Ensiksi piispojen synodi selitti hänen kirjoituksensa harhaoppisiksi. Se voitti puolelleen nuoren kuninkaan Rikhard II: n ja sai kuninkaan antamaan säädöksen, joka määräsi vankeusrangaistuksen kaikille, jotka pysyivät tuomituissa opeissa.ST 94.4
Wycliff vetosi synodista parlamenttiin. Hän syytti pelottomasti papistoa kansallisen neuvoston edessä ja vaati kirkon suosimien kauheiden väärinkäytösten oikaisemista. Vakuuttavalla voimalla hän kuvasi paavinistuimen anastuksia ja turmeltuneisuutta. Hänen vihollisensa joutuivat hämilleen. Wycliffin ystävät ja kannattajat oli pakotettu alistumaan, ja oli luottavaisesti odotettu, että uskonpuhdistaja itse vanhuudessaan, yksinäisyydessään ja ilman ystäviä nöyrtyisi kuninkaan ja piispain yhdistetyn vallan edessä. Mutta sen sijaan paavilaiset näkivätkin joutuneensa tappiolle. Wycliffin voimakkaiden vetoomusten herättämänä parlamentti peruutti vainoamissäädöksen, ja uskonpuhdistaja oli jälleen vapaa.ST 94.5
Hänet haastettiin tutkittavaksi kolmannen kerran, ja tällä kertaa valtakunnan korkeimman hengellisen tuomioistuimen eteen. Täällä ei suosittaisi kerettiläisyyttä. Täällä vihdoin Rooma voittaisi, ja uskonpuhdistajan työ lopetettaisiin. Niin paavilaiset ajattelivat. Jos he voisivat toteuttaa aikeensa, niin Wycliff pakotettaisiin kieltämään oppinsa tai hän jättäisi tuomiosalin poltettavaksi tuomittuna.ST 95.1