Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Aikakausien Toivo

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Luku 12—Kiusaajan hyökkäys

    “Jos sinä olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.”AT 95.1

    “Siitten Jeesus täynnä Pyhää Henkeä palasi Jordanilta; ja Henki kuljetti Häntä erämaassa.” Markuksen sanat ovat vielä merkityksellisemmät. Hän sanoo: “Kohta sen jälkeen Henki ajoi Hänet erämaahan. Ja Hän oli erämaassa neljäkymmentä päivää, ja Saatana kiusasi Häntä, ja Hän oli petojen seassa. Eikä Hän syönyt mitään niinä päivinä.”AT 95.2

    Kun Jeesus joutui erämaahan kiusattavaksi, joutui Hän sinne Jumalan Hengen johtamana. Hän ei houkutellut kiusausta luokseen. Hän meni erämaahan ollakseen yksin ja ajatellakseen työtänsä ja tehtäväänsä. Rukouksen ja paaston avulla Hänen oli vahvistettava itseään sitä tuskien tietä varten, joka Hänen on kuljettava. Mutta Saatana tiesi Vapahtajan menneen erämaahan, ja hän arveli nyt tulleen parhaan hetken lähestyä Häntä.AT 95.3

    Valtavat asiat olivat vaakalaudalla siinä taistelussa, jota käytiin Valon Ruhtinaan ja pimeyden valtakunnan päämiehen välillä. Kiusattuaan ihmisen syntiin Saatana väitti maailmaa omakseen ja nimitti itseään tämän maailman ruhtinaaksi. Muutettuaan esivan hempamme oman luonteensa kaltaisiksi hän aikoi perustaa tänne valtakuntansa. Hän selitti, että ihmiset olivat valinneet hänet hal- litsijakseen. Vallitsemalla ihmistä hän piti koko maailmaa hallussaan. Kristus oli tullut kumoamaan Saatanan väitteen. Ihmisen poikana Kristus pysyisi uskollisena Jumalalle. Näin voitaisiin näyttää, ettei Saatana ollut saanut ihmissukua täydellisesti valtaansa ja että hänen vaatimuksensa maailmaan nähden oli väärä. Kaikki, jotka halusivat vapautusta hänen vallastaan, pääsisivät vapaiksi. Valta, jonka Aadam synnin kautta oli menettänyt, palautettaisiin ennalleen.AT 95.4

    Siitä asti, kun käärmeelle oli sanottu Eedenissä: “Minä panen vainon sinun ja vaimon välille, sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille”, 1 Moos. 3: 15, Saatana oli tiennyt, ettei hänellä ollut ehdotonta hallitusvaltaa maailmassa. Ihmisissä näytti vaikuttavan voima, joka vastusti hänen valtaansa. Hän katseli erittäin kiinnostuneena uhreja, joita Aadam ja hänen poikansa uhrasivat. Näissä menoissa hän näki vertauskuvan yhteydestä taivaan ja maan välillä. Hän ryhtyi toimeen tämän yhteyden katkaisemiseksi. Hän esitti Jumalan väärässä valossa ja tulkitsi väärin uskonnolliset menot, jotka viittasivat Vapahtajaan. Hän sai ihmiset pelkäämään Jumalaa olentona, joka iloitsi heidän perikadostaan. Uhrit, joiden olisi tullut ilmaista Hänen rakkauttaan, uhrattiin vain Hänen vihansa lepyttämiseksi. Saatana kiihotti ihmisten pahoja taipumuksia vahvistaakseen valtansa heihin. Kun Jumalan sana ilmestyi kirjoitettuna, Saatana tutki ennustuksia Vapahtajan tulosta. Sukupolvesta toiseen hän työskenteli estääkseen ihmisiä näkemästä näitä ennustuksia, jotta he hylkäisivät Kristuksen Hänen tullessaan.AT 96.1

    Jeesuksen syntyessä Saatana tiesi, että oli tullut sellainen olento, jonka jumalallisena tehtävänä oli vastustaa hänen valtaansa. Hän vapisi kuullessaan enkelien sanoman, joka todisti vastasyntyneen kuninkaan vallasta. Saatana tiesi hyvin, mikä asema Kristuksella oli ollut taivaassa Isän rakkaana Poikana. Se, että Jumalan Poika tulisi tänne maan päälle ihmisenä, täytti hänet hämmästyksellä ja pelolla. Hän ei voinut tajuta tämän suuren uhrin salaisuutta. Hänen itsekäs sielunsa ei voinut ymmärtää sellaista rakkautta petettyä ihmissukua kohtaan. Ihmiset käsittivät vain hämärästi taivaan kirkkautta ja rauhaa sekä iloa saada olla Jumalan yhteydessä, mutta Lusifer, suojelevainen kerubi, tunsi ne hyvin. Menetettyään taivaan hän oli päättänyt kostaa saattamalla toiset osallisiksi lankeemuksestaan. Tämän hän tekisi saattamalla heidät aliarvioimaan taivaallisia asioita ja kiinnittämällä heidän sydämensä maallisiin asioihin.AT 96.2

    Taivaan päämies ei saisi esteettömästi voittaa ihmistä valtakuntaansa. Siitä ajasta alkaen, jolloin Hän lapsena syntyi Beetlehemissä, Hän oli alituisesti paholaisen hyökkäysten kohteena. Kristuksessa ilmeni Jumalan kuva, ja Saatana joukkoineen oli päättänyt voittaa Hänet. Maailmaan ei ollut tullut ainoatakaan ihmisolentoa, joka olisi välttynyt joutumasta pettäjän valtaan. Pahuuden voimat lähetettiin Hänenkin tielleen sotimaan Häntä vastaan ja jos mahdollista voittamaan Hänet.AT 97.1

    Kun Vapahtaja kastettiin, Saatana oli katselijoiden joukossa. Hän näki Isän kirkkauden verhoavan Pojan. Hän kuuli Jehovan äänen todistavan Jeesuksen jumaluudesta. Aadamin lankeemuksesta lähtien suora yhteys Jumalan ja ihmissuvun välillä oli ollut poikki. Taivas ja maa olivat olleet kosketuksessa toistensa kanssa Kristuksen välityksellä, mutta nyt, kun Jeesus oli tullut “syntisen lihan kaltaisuudessa” (Boom. 8: 3), Isä itse puhui. Hän oli aikaisemmin ollut yhteydessä ihmiskunnan kanssa Kristuksen välityksellä, nyt Kristuksessa. Saatana oli toivonut, että Jumalan inho syntiä kohtaan aiheuttaisi ikuisen eron taivaan ja maan välille. Mutta nyt oli ilmeistä, että yhteys Jumalan ja ihmisen välillä oli jälleen palautettu.AT 97.2

    Saatana näki, että hänen on joko voitettava, tai hänet voitetaan. Taistelun tuloksesta riippui liian paljon, jotta hän olisi voinut uskoa sen liittolaisenkeleilleen. Hänen itsensä täytyi johtaa taistelua. Kaikki luopumuksen voimat koottiin Jumalan Poikaa vastaan. Kristuksesta tuli jokaisen helvetin aseen maalitaulu.AT 97.3

    Monien mielestä tällä taistelulla Kristuksen ja Saatanan välillä ei ole mitään erikoista merkitystä heidän omalle elämälleen, ja he tuntevat sitä kohtaan vain vähän mielenkiintoa. Mutta tämä taistelu toistuu jokaisessa ihmissydämessä. Kukaan ei koskaan siirry vihollisen riveistä Jumalaa palvelemaan kohtaamatta Saatanan hyökkäyksiä. Houkutukset, joita Kristus vastusti, ovat juuri niitä, jotka meistä tuntuvat niin vaikeilta voittaa. Häntä ahdistettiin niillä niin paljon enemmän, kuin Hänen luonteensa on meidän luonnettamme parempi. Päällään maailman syntien hirvittävä paino Kristus vastusti kiusauksia, jotka koskivat ruokahalua, maailman rakkautta ja komeilunhalua, joka johtaa omahyväisyyteen. Nämä kiusaukset voittivat Aadamin ja Eevan ja voittavat niin helposti meidätkin.AT 97.4

    Saatana oli viitannut Aadamin syntiin todistuksena siitä, että Jumalan laki oli epäoikeudenmukainen, eikä sitä voitu noudattaa. Ihmisluonnossa Kristuksen oli sovitettava Aadamin epäonnistuminen. Mutta kun Aadam joutui kiusaajan hyökkäysten kohteeksi, ei hänessä vielä ollut mitään synnin vaikutuksia. Hän oli miehuuden kukoistuksessa omaten täydet sielun ja ruumiin voimat. Häntä ympäröi Eedenin ihanuus, ja hän oli päivittäin yhteydessä taivaallisten olentojen kanssa. Näin ei ollut Jeesuksen laita, kun Hän joutui erämaahan kamppailemaan Saatanan kanssa. Neljäntuhannen vuoden ajan ihmissuvun fyysillinen voima, henkiset kyvyt ja siveellinen arvo olivat vähentymistään vähentyneet, ja Kristus otti päälleen rappeutuneen ihmiskunnan heikkoudet. Vain täten Hän saattoi pelastaa ihmisen hänen alennuksensa syvimmistä kuiluista.AT 98.1

    Monet väittävät, että Kristuksen oli mahdotonta langeta kiusaukseen. Silloin Häntä ei olisi voitu asettaa Aadamin tilalle, eikä Hän olisi voinut saavuttaa voittoa, jota Aadam ei saanut. Jos meidän taistelumme olisi jossain suhteessa ankarampi kuin Kristuksen, ei Hän voisi auttaa meitä. Mutta Vapahtajamme omaksui ihmisyyden kaikkine taipumuksineen. Hän otti ihmisen luonnon, johon sisältyi mahdollisuus langeta kiusaukseen. Meidän ei ole kestettävä mitään, mitä Hän ei olisi kestänyt.AT 98.2

    Kristukselle samoinkuin synnittömälle esivanhemmillemme Eedenissä oli ruokahalu ensimmäisen suuren kiusauksen perustana. Lunastustyön oli alettava juuri siinä, missä turmio oli alkanut. Kuten Aadamin lankeemus koski ruokahalun tyydyttämistä, niin Kristuksen täytyi voittaa hillitsemällä ruokahalunsa. “Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, tuli Hänen lopulta nälkä. Silloin kiusaaja tuli Hänen luoksensa ja sanoi Hänelle: ‘Jos sinä olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.’ Mutta Hän vastasi ja sanoi: ‘Kirjoitettu on: Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.’”AT 98.3

    Aadamin ajoista Kristuksen aikaan asti oli itsensä tyydyttäminen yhä lisännyt halujen ja himojen voimaa, kunnes niillä oli miltei rajaton valta. Näin ihmisistä oli tullut turmeltuneita ja sairaita, ja heidän oli itsessään mahdoton saada voittoa. Kristus voitti ihmisen puolesta kestämällä ankarimman kokeen. Meidän tähtemme Hän harjoitti itsehillintää, joka voitti nälän ja kuoleman. Ja tällä ensimmäi sellä voitolla oli muitakin seurauksia, jotka vaikuttivat kaikkiin taisteluihimme pimeyden voimia vastaan.AT 98.4

    Kun Jeesus saapui erämaahan, Isän kirkkaus ympäröi Häntä. Jumalan yhteyteen vaipuneena Hän kohosi inhimillisten heikkouksien yläpuolelle. Mutta kirkkaus häipyi, ja Hän jäi taistelemaan kiusausten kanssa. Ne ahdistivat Häntä joka hetki. Hänen inhimillinen luontonsa kavahti taistelua, joka Häntä odotti. Neljäkymmentä päivää Hän paastosi ja rukoili. Hän oli nälän heikontama ja laihduttama ja sieluntuskan kuluttama ja uuvuttama. “Runneltu, ei enää ihmisenkaltainen, oli Hänen muotonsa, Hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten hahmo”. Jes. 52: 14. Nyt oli Saatanan tilaisuus. Nyt hän luuli voittavansa Kristuksen.AT 99.1

    Silloin tuli Vapahtajan luo, kuin vastauksena Hänen rukouksiinsa, taivaan enkelin näköinen olento. Tämä väitti saaneensa Jumalalta tehtäväkseen ilmoittaa, että Kristuksen paasto oli lopussa. Kuten Jumala oli lähettänyt enkelin estämään Aabrahamin kättä uhraamasta lisakia, samoin Isä, tyytyväisenä Kristuksen suostuvaisuuteen lähteä kärsimysten tielle, oli lähettänyt enkelin pelastamaan Hänet. Tällainen sanoma tuotiin Jeesukselle. Vapahtaja oli heikkona nälästä ja halusi ruokaa, kun Saatana äkkiä tuli Hänen luokseen. Viitaten kiviin, joita erämaa oli täynnä ja jotka olivat leivän näköisiä, hän sanoi: “Jos sinä olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.”AT 99.2

    Vaikka hän ilmestyy valon enkelinä, niin nämä ensimmäiset sanat paljastavat hänen luonteensa. “Jos sinä olet Jumalan Poika.” Tässä on salainen viittaus epäilykseen. Jos Jeesus tekisi Saatanan ehdotuksen mukaan, se merkitsisi epäilyksen tunnustamista. Kiusaaja koettaa voittaa Kristuksen samoin keinoin, jotka olivat niin menestyksellisiä ihmissukuun nähden alussa. Miten taitavasti Saatana lähestyikään Eevaa Eedenissä! “Onko Jumala todellakin sanonut: ‘Älkää syökö kaikista paratiisin puista?’” 1 Moos. 3:1. Tähän asti kiusaajan sanat olivat totta, mutta hänen tavassaan lausua ne oli peitettyä ylenkatsetta Jumalan sanoja kohtaan. Niissä oli salainen kielto, epäilys jumalallista totuutta kohtaan. Saatana koetti juurruttaa Eevan mieleen ajatuksen, ettei Jumala tekisi kuten Hän oli sanonut ja että sellaisen kauniin hedelmän pidättäminen oli ristiriidassa Hänen rakkautensa ja myötätuntonsa kanssa ihmistä kohtaan. Samoin kiusaaja nytkin koettaa herättää Kristuksessa samoja tunteita, kuin hänenAT 99.3

    Omassa mielessään on. “Jos sinä olet Jumalan Poika.” Nämä sanat kalvavat katkerasti hänen mieltään. Hänen äänessään on täydellisen epäuskon sävy. Kohtelisiko Jumala omaa Poikaansa tällä tavoin? Jättäisikö Hän Hänet erämaahan petojen sekaan ilman ravintoa, ilman seuraa, ilman lohdutusta? Hän vihjaisee, ettei Jumalan tarkoitus koskaan ole ollut antaa Poikansa olla tällaisessa tilassa. “Jos sinä olet Jumalan Poika”, niin näytä voimasi vapauttamalla itsesi nälän ahdistuksesta. Käske näiden kivien muuttua leiviksi.AT 100.1

    Taivaasta kuuluneet sanat “Tämä on minun rakas Poikani, johon olen mielistynyt” Matt. 3: 17 kaikuivat vielä Saatanan korvissa. Mutta hän oli päättänyt saada Kristuksen epäilemään tätä todistusta. Jumalan sana oli Kristuksen vakuutena Hänen jumalallisesta tehtävästään. Hän oli tullut elämään ihmisenä ihmisten keskuudessa, ja nämä sanat osoittivat Hänen yhteytensä taivaan kanssa. Saatanan tarkoitus oli saada Hänet epäilemään näitä sanoja. Saatana tiesi, että jos hän saisi Kristuksen luottamuksen Jumalaan horjumaan, olisi voitto koko taistelusta hänen puolellaan. Hän voittaisi Kristuksen. Hän toivoi, että Kristus epätoivon ja ankaran nälän pakottamana menettäisi uskonsa Isäänsä ja tekisi ihmeen omaksi hyväkseen. Jos Hän olisi tehnyt näin, koko lunastussuunnitelma olisi rauennut tyhjiin.AT 100.2

    Kun Saatana ja Jumalan Poika ensi kerran kohtasivat toisensa taistelussa, Kristus oli taivaan joukkojen johtaja, ja Saatana, kapinallisten johtaja taivaassa, heitettiin ulos. Nyt heidän asemansa näyttää olevan päinvastainen, ja Saatana käyttää luuloteltua etuansa parhaalla tavalla. Hän kertoo, että eräs voimakkaimmista enkeleistä on karkoitettu taivaasta. Jeesuksen ulkonäkö osoittaa, että Hän on tuo langennut enkeli, joka on Jumalan jättämä ja ihmisten hylkäämä. Jumalallinen olento voisi todistaa väitteensä tekemällä ihmeen: “Jos olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” Sellainen luomisvoimaa ilmaiseva teko, yllyttää kiusaaja, olisi ratkaiseva todistus jumaluudesta. Se tekisi taistelusta lopun.AT 100.3

    Jeesus ei ääneti voinut kuunnella pääpettäjää taistelematta mielessään. Mutta Jumalan Pojan ei tarvinnut todistaa jumaluuttaan Saatanalle tai selittää alennuksensa syitä. Myöntymällä kapinoitsijan vaatimuksiin Hän ei olisi voittanut mitään, mikä olisi ollut ihmiselle hyödyksi tai Jumalan kunniaksi. Jos Jeesus olisi suostunut vihollisen ehdotukseen, Saatana olisi kuitenkin sanonut: “Näytä minulle merkki, jotta uskoisin sinun olevan Jumalan Pojan.” Ei mikään todistus olisi pystynyt murtamaan kapinallisuuden voimaa hänen sydämessään. Eikä Kristus saanut käyttää jumalallista voimaansa omaksi hyväkseen. Hän oli tullut kestämään koettelemuksia, kuten meidänkin täytyy tehdä, jättäen meille esimerkin uskosta ja kuuliaisuudesta. Ei Hän nyt eikä koskaan myöhemminkään maallisen elämänsä aikana tehnyt ihmetyötä omaksi hyväkseen. Hänen ihmetyönsä tapahtuivat kaikki toisten hyväksi. Vaikka Jeesus tunsi Saatanan alusta asti, Hän ei halunnut ryhtyä keskusteluun hänen kanssaan. Muistellessaan taivaasta kuulunutta ääntä Hän sai voimaa ja lepäsi Isänsä rakkaudessa. Hän ei tahtonut keskustella kiusaajan kanssa.AT 100.4

    Jeesus kohtasi Saatanan Raamatun sanoilla. Hän sanoi: “On kirjoitettu.” Jokaisessa kiusauksessa Hänen sota-aseenaan oli Jumalan sana. Saatana vaati Kristukselta ihmettä merkiksi Hänen jumaluudestaan. Mutta se, joka oli suurempi kuin kaikki ihmeet, luja luottamus sanoihin “näin sanoo Herra” oli merkki, jota ei voitaisi kiistää. Niin kauan kuin Kristus säilytti tämän asenteen, ei Saatana saisi mitään etusijaa.AT 101.1

    Kristusta kohtasivat ankarimmat kiusaukset Hänen suurimman heikkoutensa hetkenä. Näin Saatana luuli voittavansa. Tämän menettelytavan avulla hän oli saanut voiton ihmisistä. Kun voimat pettivät, tahdonvoima heikkeni ja usko lakkasi luottamasta Jumalaan, silloin voitettiin nekin, jotka kauan ja urhoollisesti olivat olleet totuuden puolella. Mooses väsyi Israelin kansan nelikymmenvuotiseen korpivaellukseen, kun Hänen uskonyhteytensä Jumalan rajattomaan voimaan hetkiseksi katkesi. Hän epäonnistui juuri luvatun maan rajoilla. Samoin kävi Elian, joka pelottomana oli seisonut kuningas Aahabin edessä ja kohdannut koko Israelin kansan, jonka etunenässä oli neljäsataa viisikymmentä Baalin profeettaa. Tuon hirveän päivän jälkeen Kannelilla, jolloin väärät profeetat oli surmattu, ja kansa oli vakuuttanut uskollisuuttaan Jumalaa kohtaan, Elia pakeni henkensä edestä jumalattoman Iisebelin uhkauksia. Näin Saatana on käyttänyt hyväkseen ihmiskunnan heikkoutta. Ja hän toimii vieläkin samalla tavalla. Milloin tahansa joku on pimeyden ympäröimä, olosuhteiden hämmentämä tai puutteen ja ahdingon vaivaama, Saatana on lähellä kiusaamassa ja vaivaamassa. Hänen hyökkäyksensä kohdistuvat luonteemme heikkoihin kohtiin. Hän koettaa horjuttaa luottamustamme Jumalaan, joka antaa sellaisen asiaintilan vallita. Joudumme kiusaukseen epäillä Jumalaa ja Hänen rakkauttaan. Usein kiusaaja tulee luoksemme kuten Kristuksenkin luo asettaen silmäimme eteen omat puutteemme ja heikkoutemme. Hän haluaa masentaa sielumme ja katkaista yhteytemme Jumalaan. Silloin hän on varma saaliistaan. Jos kohtaisimme hänet kuten Jeesus teki, voisimme välttää monta tappiota. Keskustelemalla vihollisen kanssa annamme hänelle jalansijaa.AT 101.2

    Kun Kristus sanoi kiusaajalle: “Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee”, Hän loisti ne sanat, jotka Hän oli lausunut Israelille yli tuhat neljäsataa vuotta sitten: “Herra, sinun Jumalasi, on näinä neljänäkymmenenä vuotena sinua kuljettanut erämaassa... Hän nöyryytti sinua ja antoi sinun nähdä nälkää, ja Hän antoi sinulle mannaa syödä, jota et ennen tuntenut ja jota eivät isäsikään tunteneet, opeltaaksensa sinut ymmärtämään, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan että hän elää jokaisesta sanasta, joka Herran suusta lähtee.” 5 Moos. 8: 2, 3. Kun erämaassa kaikki keinot saada ravintoa näyttivät pettävän, Jumala lähetti kansalleen mannaa taivaasta, ja he saivat sitä jatkuvasti riittävän määrän. Tämän toimenpiteen tuli opettaa heille, että kun he luottivat Jumalaan ja vaelsivat Hänen teillään, Hän ei heitä hylkäisi. Nyt Vapahtaja toteutti käytännössä tätä Israelille antamaansa opetusta. Jumalan sanalla oli apu annettu Israelin joukolle, ja samalla sanalla se annettaisiin Jeesuksellekin. Hän odotti Jumalan aikanaan tuovan avun. Hän oli erämaassa Jumalan käskyn mukaisesti, eikä Hän halunnut hankkia ruokaa Saatanan ehdotuksesta. Hän todisti koko maailmankaikkeudelle, että on pienempi onnettomuus kärsiä mitä tahansa kuin jollakin tavoin poiketa Jumalan tahdosta.AT 102.1

    “Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasia, joka Jumalan suusta lähtee.” Usein Kristuksen seuraaja joutuu tilanteeseen, jossa hän ei voi palvella Jumalaa ja jatkaa maallista lointaan. Näyttää ehkä siltä, kuin kuuliaisuus jollekin selvälle Jumalan käskylle kokonaan tyrehdyttäisi hänen elinmahdollisuutensa. Saatana koettaa uskotella hänelle, että hänen on uhrattava omantuntonsa vakaumus. Mutta ainoa asia, mihin tässä maailmassa voimme luottaa, on Jumalan sana. “Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan, niin myös kaikki tämä teille annetaan.” Matt. 6: 33. Meille ei ole hyväksi tässäkään elämässä poiketa taivaallisen Isämme tahdosta. Kun opimme tuntemaan Hänen sanansa voiman, emme seuraa Saatanan ehdotuksia saadaksemme ruokaa tai pelastaaksemme henkemme.AT 102.2

    Tärkein kysymyksemme on: Mitä Herra käskee ja mitä Hän lupaa? Kun sen tiedämme, noudatamme edellisiä ja luotamme jälkimmäiseen.AT 103.1

    Viimeisessä suuressa taistelussa Saatanaa vastaan ne, jotka ovat uskollisia Jumalalle, saavat nähdä kaikkien maallisten tukien pettävän. Koska he kieltäytyvät rikkomasta Hänen lakiaan olemalla kuuliaisia maalliselle vallalle, heitä kielletään ostamasta ja myymästä. Viimein heille julistetaan kuolemantuomio. Katso Ilm. 13: 11 — 17. Mutta kuuliaisille kuuluu lupaus: “Hän on asuva kukkuloilla, kalliolinnat ovat hänen turvansa; hänelle annetaan hänen leipänsä, eikä vesi häneltä ehdy.” Jes. 33: 16. Tämän lupauksen mukaan Jumalan lapset saavat elää. Heille annetaan ravintoa nälänhädän autioittaessa maata. “Pahana aikana he eivät joudu häpeään, ja nälän päivinä heillä on kyllin syötävää.” Ps. 37: 19. Tähän ahdingon aikaan viittasi profeetta Habakuk, ja hänen sanansa kuvaavat seurakunnan uskoa: “Sillä ei viikunapuu kukoista, eikä viiniköynnöksissä ole rypäleitä; öljypuun sato pettää, eivätkä pellot tuota syötävää. Lampaat ovat kadonneet tarhasta, eikä ole karjaa vajoissa. Multa minä riemuitsen Herrassa, iloitsen autuuteni Jumalassa.” Hab. 3: 17, 18.AT 103.2

    Kaikista niistä opetuksista, joita saamme Jeesuksen ensimmäisestä suuresta kiusauksesta, on tärkein se, mikä koskee halujen ja himojen kurissapitämistä. Kaikkina aikoina ovat fyysilliseen luontoon kohdistuvat kiusaukset eniten turmelleet ja alentaneet ihmiskuntaa. Saatana koettaa kohtuuttomuuden kautta tuhota ne henkiset ja siveelliset kyvyt, jotka Jumala antoi ihmiselle verrattomana lahjana. Silloin ihmisen on mahdoton käsittää ikuisten asiain arvoa. Aistillisten nautintojen avulla Saatana koettaa hävittää sielusta kaikki Jumalan kuvan jäljet.AT 103.3

    Halujen hillitsemätöntä tyydyttämistä ja siitä johtuvaa sairautta ja rappeutumista, joita esiintyi Kristuksen ensimmäisen tulemisen aikoina, tulee esiintymään myös Hänen toisen tulemisensa edellä, jolloin pahuuden valta yhä kasvaa. Kristus lausui, että maailman tila tulee olemaan samanlainen kuin aikana ennen vedenpaisumusta tai Sodoman ja Gomorran päivinä. Ihmissydämen kaikki ajatukset ja aikeet tulevat olemaan vain pahat. Elämme nyt juuri tuon hirveän ajan edessä, ja Vapahtajan paaston antaman opetuksen tulisi syvästi liikuttaa meitä. Vain Kristuksen kärsimästä kuvaamattomasta tuskasta voimme arvostella, millainen synti on halujen hillitsemätön tyydyttäminen. Hänen esimerkkinsä opettaa, että voimme toivoa saavuttavamme iankaikkisen elämän vain saattamalla halumme ja intohimomme Jumalan tahdon alaisiksi.AT 103.4

    Meidän on mahdotonta omassa voimassamme kieltää langenneen luontomme vaatimuksia. Tätä tietä Saatana tuo meille kiusauksiaan. Kristus tiesi, että vihollinen tulisi jokaisen ihmisen luo käyttääkseen hyväkseen hänen luontaista heikkouttaan, ja kietoakseen väärillä vihjauksillaan kaikki, jotka eivät luota Jumalaan. Mutta kulkemalla tietä, jota ihmisenkin on kuljettava, Herramme on valmistanut meille tien voittoon. Hän ei tahdo, että me joutuisimme tappiolle taistelussa Saatanaa vastaan. Hän ei soisi meidän säikähtyvän ja masentuvan käärmeen hyökkäyksistä. “Olkaa turvallisella mielellä”, Hän sanoo; “minä olen voittanut maailman”. Joh. 16: 33.AT 104.1

    Sen, joka taistelee ruokahalun voimaa vastaan, tulee katsoa Vapahtajaan, kun Hän on kiusattuna erämaassa. Näe Hänet tuskissaan ristillä, kun Hän huudahti: “Minun on jano.” Hän on kestänyt kaiken, mitä me mahdollisesti joudumme kärsimään. Hänen voittonsa kuuluu meille.AT 104.2

    Jeesus luotti taivaallisen Isänsä viisauteen ja voimaan. Hän sanoo: “Herra, Herra auttaa minua; sentähden ei minuun pilkka koskenul,... sillä minä tiedän, etten häpeään joudu... Katso, Herra, Herra auttaa minua.” Omaan esimerkkiinsä viitaten Hän sanoo meille: “Kuka teistä pelkää Herraa...? Joka vaeltaa pimeydessä ja valoa vailla, se luottakoon Herran nimeen ja turvautukoon Jumalaansa.” Jes. 50: 7-10.AT 104.3

    Jeesus sanoi vielä: “Maailman ruhtinas tulee, ja minussa hänellä ei ole mitään.” Joh. 14: 30. Hänessä ei ollut mitään, niihin Saatanan viisastelut olisivat tehonneet. Hän ei suostunut syntiin. Ei Hän ajatuksissaankaan langennut kiusaukseen. Näin voi olla meidänkin laitamme. Kristuksen inhimillisyys liittyi Hänen jumalallisuuteensa. Hänessä asuva Pyhä Henki teki Hänet kelvolliseksi taisteluun. Ja Hän tuli tehdäkseen meidät jumalallisesta luonnosta osallisiksi. Niin kauan kuin uskon kautta olemme liittyneet Häneen, ei synnillä ole valtaa meihin. Jumala kurottautuu tarttumaan uskon käteemme liittääkseen sen lujalla otteella Kristuksen jumalallisuuteen, jotta voisimme saavuttaa täydellisen luonteen.AT 104.4

    Ja Kristus on näyttänyt meille, miten tämä tapahtuu. Millä keinoin Hän voitti taistelun Saatanaa vastaan? Jumalan sanan avulla. Vain sanan avulla Hän saattoi vastustaa kiusausta. Hän sanoi: “On kirjoitettu.” Ja meille on annettu “kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee”. 2 Piet. 1: 4. Jokainen Jumalan sanan lupaus kuuluu meille. Meidän on elettävä “jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee”. Kun joudut kiusausten ahdistamaksi, älä katso olosuhteita tai omaa heikkouttasi vaan sanan voimaa. Sen koko voima on sinun. Psalmien laulaja sanoo: “Minä kätken Sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä Sinua vastaan.” “Sinun huultesi sanassa minä pysyn ja kavahdan väkivaltaisen teitä.” Ps. 119: 11; 17: 4.AT 104.5

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents