Hengen vuodatus

»Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat» (Ap.t. 2:1, 2).AO6 29.5

Henki laskeutui odottavien, rukoilevien opetuslasten ylle niin runsaana, että jokainen sydän koki sen. Ääretön ilmaisi itsensä voimallisesti seurakunnalleen. Oli kuin tätä vaikutusta olisi entisinä aikakausina pidätelty ja nyt koettu taivaan iloitsevan saadessaan vuodattaa seurakunnalle Hengen armon runsautta. Ja nyt Hengen vaikuttaessa kuultiin samalla kertaa katumuksen ja tunnustuksen sanoja, syntinsä anteeksi saaneiden ylistyslauluja sekä kiitoksen ja profetian sanoja. Koko taivas kumartui alas katselemaan ja ihailemaan äärettömän, käsittämättömän rakkauden viisautta. Haltioissaan ihmettelevät aposto- lit huudahtivat: »Tässä on rakkaus. » He tarttuivat ylhäältä annettuun lahjaan. Ja mikä oli seurauksena? Juuri voimalla teroitettu ja taivaan salamoiden karaisema Hengen miekka tunkeutui epäuskon lävitse. Tuhansia kääntyi yhtenä päivänä.AO6 29.6

»Teille on hyväksi, että minä menen pois», oli Kristus sanonut opetuslapsilleen, »sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän. - - Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu; ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa» (Joh. 16: 7, 13).AO6 30.1

Kristuksen taivaaseen astuminen oli merkkinä siitä, että hänen seuraajiensa tuli saada luvattu siunaus. Heidän oli odotettava sitä ennen kuin ryhtyivät työhönsä. Käytyään sisälle taivaan porteista Kristus joutui enkelien ihailevan palvonnan kohteeksi. Niin pian kuin nämä kunnianosoitukset päättyivät, Pyhä Henki laskeutui opetuslasten ylle vuolaina virtoina, ja Kristus todella kirkastui nyt sillä kirkkaudella, joka hänellä oli Isän tykönä iankaikkisuudesta asti. Hengen vuodatus helluntaina oli taivaan tiedotus siitä, että Lunastajan virkaan vihkiminen oli tapahtunut. Lupauksensa mukaan hän oli lähettänyt Pyhän Hengen taivaasta seuraajilleen merkiksi siitä, että hän oli pappi-na ja kuninkaana saanut kaiken vallan taivaassa ja maan päällä ja että hän oli kansansa Voideltu.AO6 30.2

»Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.» Pyhä Henki omaksui tulisten kielten muodon ja jäi olemaan koolla olevien yllä. Tämä oli sen opetuslapsille vuodatetun lahjan merkkinä, joka antoi heille kyvyn puhua sujuvasti kieliä, jotka siihen asti olivat heille tuntemattomia. Tulen ilmeneminen kuvasi palavaa intoa, jolla apostolit tulivat työskentelemään, ja heidän työhönsä liittyvää voimaa.AO6 30.3

»Ja Jerusalemissa asui juutalaisia, jumalaapelkääväisiä miehiä, kaikkinaisista kansoista, mitä taivaan alla on.» Hajaannuksensa aikana juutalaiset olivat levittäytyneet miltei kaikkeen asuttuun maailmaan, ja maanpakolaisuudessaan he olivat oppineet puhumaan eri kieliä. Monet näistä juutalaisista olivat tällöin Jerusalemissa ja osallistuivat siellä parhaillaan vietettäviin uskonnollisiin juhliin. Koolla olevien parissa oli edustettuna jokainen tunnettu kieli. Tämä kielten erilaisuus olisi suuresti haitannut evankeliumin julistusta, ja siitä syystä Jumala ihmeellisellä tavalla täydensi apostolien vajav standard-noindent countpara-partofprevious infolio uuden. Pyhä Henki antoi heille edun, jota he omin kyvyin eivät olisi voineet hankkia itselleen koko elämänsä aikana. He saattoivat nyt julistaa evankeliumin totuuksia ulkomailla ja puhua täsmällisesti niiden kieltä, joiden hyväksi he työskentelivät. Tämä ihmeellinen lahja todisti voimakkaasti maailmalle, että heille oli annettu tehtäväänsä taivaan sinetöimä valtuus. Tästedes opetuslasten kieli oli puhdasta, yksinkertaista ja täsmällistä, puhuivatpa he sitten omaa äidinkieltään tai jotakin vierasta kieltä.AO6 30.4

»Ja kun tämä ääni kuului, niin kokoontui paljon kansaa; ja he tulivat ymmälle, sillä kukin kuuli heidän puhuvan hänen omaa kieltänsä. Ja he hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen: ‘Katso, eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia? Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä, jossa olemme syntyneet?’» AO6 32.1

Papit ja hallitusmiehet raivostuivat tästä ihmeellisestä ilmiöstä mutta eivät uskaltaneet purkaa vihaansa, koska he pelkäsivät silloin joutuvansa kansan väkivallan kohteiksi. He olivat surmanneet Nasaretilaisen, mutta tässä nyt hänen palvelijansa, jotka olivat oppimattomia galilealaisia, kertoivat kaikilla silloin puhutuilla kie-lillä hänen elämästään ja toiminnastaan. Papit päättivät selittää opetuslasten ihmeellisen voiman jollakin luonnollisella tavalla ja julistivat heidän juopuneen nautittuaan runsaasti juhlaa varten valmistettua uutta viiniä. Jotkut läsnäolleen kansan tietämättömimpiin lukeutuvista omaksuivat totena tämän selityksen, mutta älykkäämmät tiesivät sen vääräksi, ja ne jotka ymmärsivät eri kieliä, todistivat opetuslasten käyttävän näitä kieliä täsmällisesti.AO6 32.2