Paavalin saarnaviran mainetodistus

Tajuten työn suunnattomuuden Paavali huudahti: »Kuka on tällaiseen kelvollinen?» Kuka kykenee saarnaamaan Kristusta siten, ettei hänen vihollisillaan ole min-käänlaista oikeudenmukaista syytä ylenkatsoa sanansaattajaa tai hänen tuomaansa sanomaa? Paavali halusi saada uskovaiset tajuamaan evankeliumin julistamiseen liittyvän vakavan vastuun. Uskollisuus sanan julistamisessa yhdistyneenä nuhteettomaan, julistuksen mukaiseen elämään voi yksin tehdä opettajien toiminnan otolliseksi Jumalalle ja hyödylliseksi sieluille. Meidän aikamme sananpalvelijat voivat syvästi tietoisina työn suuruudesta mainiosti huudahtaa apostolin tavoin: »Kuka on tällaiseen kelvollinen?»AO6 228.2

Oli henkilöitä, jotka olivat syyttäneet Paavalia siitä, että tämä oli osoittanut aikaisemmassa kirjeessään omahyväisyyttä. Apostoli viittasi nyt tähän kysymällä seurakunnan jäseniltä, olivatko he tätä mieltä hänen vaikuttimistaan. »Alammeko taas suositella itseämme?» hän tiedusteli. »Vai tarvinnemmeko, niinkuin muutamat, suosituskirjeitä teille tai teil-tä?» Muuttaessaan uudelle paikkakunnalle uskovat usein kuljettivat muassaan aikaisemmalta kotiseurakunnalta saatua suosituskirjettä; mutta johtavat työntekijät, näiden seurakuntien perustajat, eivät tällaista suositusta tarvinneet. Korintin kristityt, jotka oli ohjattu epäjumalain palvonnasta evankeliumin uskoon, olivat sellaisenaan kaikki Paavalin tarvitsema suositus. Se, että he olivat vastaanottaneet totuuden ja kokeneet elämässään muutoksen, todisti elävästi hänen tunnollisesta työstään ja hänen valtuudestaan jaella neuvoja, nuhteita ja keho- tuksia Kristuksen sananpalvelijana.AO6 228.3

Paavali piti Korintin veljiä mainetodistuksenaan. »Te itse olette meidän kirjeemme”, hän sanoi, »joka on sydämeemme kirjoitettu ja jonka kaikki ihmiset tuntevat ja lukevat. Sillä ilmeistä on, että te olette Kristuksen kirje, meidän palvelustyöllämme kirjoitettu, ei musteella, vaan elävän Jumalan Hengellä, ei kivitauluihin, vaan sydämen lihatauluihin.»AO6 229.1

Syntisten kääntyminen ja heidän pyhittäytymisensä totuudessa on voimakkain todiste, jonka Sananpalvelija voi saada siitä, että Jumala on kutsunut hänet palvelustyöhön. Todistus hänen apostoliudestaan on kirjoitettuna kääntyneiden sydämeen ja saa vahvistuksensa heidän elämänmuutoksestaan. Kristus saa muodon sisäisesti, kirkkauden toivona. Sananpalvelija saa suurta vahvistusta näistä hänen palvelustoimintansa sineteistä.AO6 229.2

Tänä päivänä Kristuksen työntekijöillä tulisi olla sama todistus, jonka Korintin seurakunta antoi Paavalin toiminnasta. Mutta vaikka nykyisenä aikana on paljon saarnaajia, on sangen niukalti kyvykkäitä, pyhiä sananpalvelijoita - miehiä, jotka ovat täynnä samaa rakkautta, mikä vallitsi Kristuksen sydämessä. Ylpeys, itsevarmuus, kiintymys maailmaan, panettelu, katkeruus, kateus - siinä hedelmiä, joita kantavat monet sellaiset, jotka sanovat edustavansa Kristuksen uskontoa. Heidän elämänsä jyrkässä vastakkaisuudessaan Vapahtajan elämälle on useinkin murheellisena todisteena sen sananjulistuksen luonteesta, jonka vaikutuksesta he ovat kääntyneet.AO6 229.3