Juutalaisten »jäännös»

Kun Jerusalem oli hävitetty ja temppeli oli raunioina, tuhansittain juutalaisia myytiin orjiksi pakanamaihin. Kuin autiolle rannalle ajautuneet laivojen pirstaleet heidät siroteltiin kansojen keskuuteen. Kahdeksantoista vuosisataa juutalaiset ovat vaeltaneet maasta maahan kaikkialla maailmassa, mutta missään heille ei ole annettu tilaisuutta saavuttaa muinaista vaikutusvaltaansa kansakuntana. Parjattuina, vihattuina, vainottuina he ovat vuosisadasta toiseen kantaneet muassaan kärsimyksen perintöä.AO6 261.3

Huolimatta siitä kauhistavasta tuomiosta, joka julistettiin juuta-laisille kansakuntana heidän hylätessään Jeesus Nasaretilaisen, kaikkina aikoina on elänyt monia jaloja, jumalaapelkääväisiä juutalaisia miehiä ja naisia, jotka ovat kärsineet vaieten. Jumala on lohduttanut heidän sydäntään vastoinkäymisissä ja katsonut säälivästi heidän onnetonta tilaansa. Hän on kuullut niiden tuskaisat rukoukset, jotka ovat koko sydämestään anoneet häneltä oikeata käsitystä hänen sanastaan. Muutamat ovat oppineet näkemään siinä nöyrässä Nasaretilaisessa, jonka heidän esi-isänsä hylkäsivät ja ristiinnaulitsivat, Israelin todellisen Messiaan. Heidän mielensä on oivaltanut niiden tuttujen profetioiden merkityksen, jotka ovat olleet niin pitkään perimätietojen ja väärien selitysten hämärtämiä. Heidän sydämensä on vallannut kiitollisuus Jumalaa kohtaan siitä sanoin kuvaamattomasta lahjasta, minkä hän suo jokaiselle ihmiselle, joka haluaa tunnustaa Kristuksen omakohtaiseksi Vapahtajaksi.AO6 261.4

Juuri tähän ihmisryhmään Jesaja viittasi ennustaessaan, että »jäännös» pelastuisi. Paavalin päivistä hamaan nykyiseen aikaan Jumala on Pyhän Henkensä voimalla kutsunut sekä juutalaisia että pakanoita. »Jumala ei katso henkilöön”, Paavali julisti. Apostoli katsoi olevansa velassa niin »kreikkalaisille ja barbaareille» kuin juutalaisillekin, mutta hän ei milloinkaan unohtanut juutalaisten selvää etusijaa, jonka oli antanut näille »ennen kaikkea se, että heille on uskottu, mitä Jumala on puhunut». Evankeliumi, hän julis- ti, »on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juu-talaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle. Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: ‘Vanhurskas on elävä uskosta.’» Tätä Kristuksen evankeliumia, jolla oli yhtäläinen vaikutus niin juutalaiseen kuin pakanaankin, Paavali - kuten hän Roomalaiskirjeessään julisti - ei hävennyt.AO6 262.1

Kun tämä evankeliumi esitetään täyteydessään juutalaisille, monet tunnustavat Kristuksen Messiaaksi. Kristittyjen sananpalvelijoiden joukossa on vain muutamia, jotka tuntevat saaneensa kutsun työskennellä juutalaisten hyväksi, mutta sanoman armosta ja toivosta Kristuksessa on tavoitettava nekin, jotka usein on sivuutettu.AO6 263.1

Evankelioimistyön viimeisessä vaiheessa kohdistetaan erityistä huomiota tähän asti laiminlyötyihin ihmisryhmiin. Jumala odottaa sanansaattajiensa tällöin osoittavan erityistä kiinnostusta juuta-laisiin, joita he tapaavat kaikkialla maailmassa. Kun Vanhan testamentin kirjoitukset yhdessä Uuden testamentin kirjoitusten kanssa selvittävät Jahven iankaikkisen aivoituksen, tämä on oleva monille juutalaisille kuin uuden luomisen aamunkoitto, sielun ylösnousemus. Kun he näkevät evankeliumin aikakauden Kristuksen kuvattuna Vanhan testamentin sivuilla ja havaitsevat, kuinka selkeästi Uusi testamentti selittää Vanhaa testamenttia, he havahtuvat ja oivaltavat Kristuksen maailman Vapahtajaksi. Monet vastaanottavat uskon kautta Kristuksen Lunastajakseen. Heidän kohdallaan täyttyvät sanat: »Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä» (Joh. 1:12).AO6 263.2

Juutalaisten keskuudessa on muutamia, jotka ovat Saulus Tarsolaisen tavoin väkeviä kirjoituksissa, ja nämä tulevat julistamaan suurenmoisella voimalla Jumalan lain muuttumattomuutta. Israelin Jumala on toteuttava tämän meidän aikanamme. Hänen kätensä ei ole liian lyhyt pelastamaan. Kun hänen palvelijansa uskossa työskentelevät niiden hyväksi, joita on pitkään laiminlyöty ja halveksittu, hänen pelastuksensa on ilmestyvä.AO6 263.3

»Herra, joka Aabrahamin vapahti, sanoo Jaakobin heimolle näin: Ei Jaakob enää joudu häpeään, eivätkä hänen kasvonsa enää kalpene. Sillä kun hän näkee, kun hänen lapsensa näkevät keskellänsä minun kätteni työn, niin he pyhittävät minun nimeni, pitävät pyhänä Jaakobin Pyhän ja peljästyvät Israelin Jumalaa. Ja hengessään eksyväiset käsittävät ymmärryksen, ja napisevaiset ottavat oppia» (Jes. 29:22-24).AO6 263.4