Opetuslasten nimeksi »kristitty”

Juuri Antiokiassa opetuslapsia alettiin ensinnä nimittää kristityiksi. Tuo nimitys annettiin heille siksi, että heidän julistusja opetustyönsä sekä keskustelujensa pääasiallisena aiheena oli Kristus. Jatkuvasti he kertoivat siitä, mitä oli tapahtunut Kristuksen maanpäällisen palvelustoiminnan päivinä, jolloin hän oli henkilö-kohtaisesti opetuslastensa kanssa. Väsymättä he selostivat hänen opetuksiaan ja hänen tekemiään parantamisihmeitä. Liikuttuneina he kuvailivat tuskaa, jota hän koki Getsemanessa, hänen kavaltamistaan, tutkimistaan ja teloittamistaan. He kuvailivat pitkämielisyyttä ja nöyryyttä, millä hän kesti vihollistensa häväistykset ja kidutukset, ja sitä jumalallista sääliä, jota tuntien hän rukoili vainoojiensa puolesta. Hänen ylösnousemuksensa ja taivaaseen astumisensa ja hänen työnsä taivaassa langenneen ihmiskunnan Välimiehenä olivat aiheita, joita he mielellään selvittelivät. Täydellä syyllä saattoivat pakanat nimittää heitä kristityiksi, sillä he saarnasivat Kristusta ja rukoilivat Jumalaa hänen välityksellään.AO6 112.2

Kristityn nimen he saivat Jumalalta. Se on kuninkaallinen nimi, joka annetaan kaikille, jotka tekevät liiton Kristuksen kanssa. Siitä nimestä Jaakob kirjoitti myöhemmin: »Eivätkö juuri rikkaat teitä sorra, ja eivätkö juuri he vedä teitä tuomioistuimien eteen? Eivätkö juuri he pilkkaa sitä jaloa nimeä, joka on lausuttu teidän ylitsenne?» (Jaak. 2: 6, 7). Ja Pietari julisti: »Jos — kärsii kristittynä, älköön hävetkö, vaan ylistäköön sen nimensä tähden Jumalaa.» »Jos teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, niin te olette autuaat, sillä kirkkauden ja Jumalan Henki lepää teidän päällänne» (1 Piet. 4:16,14).AO6 113.1

Antiokian uskovaiset tajusivat, että Jumala oli halukas vaikuttamaan heidän elämässään »sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi» (Fil. 2: 13). Vaikka he elivät kansan keskuudessa, joka näytti varsin vähän välittävän iankaikkisista arvoista, he pyrkivät kuitenkin havahduttamaan sydämeltään rehellisiä ja todistamaan voimalli-sesti hänestä, jota he rakastivat ja palvelivat. Vaatimattomassa pal-velustyössään he opettelivat luottamaan siihen, että elämän sanan teki väkeväksi Pyhän Hengen voima. Näin he elämän eri aloilla todistivat päivittäin uskostaan Kristukseen.AO6 113.2

Sen esimerkin, jota Kristuksen seuraajat näyttivät Antiokiassa, tulisi innoittaa kaikkia uskovia, jotka nykyään elävät maailman suurissa kaupungeissa. Vaikka onkin Jumalan järjestyksen mukaista, että valittuja pyhittäytyneitä ja päteviä työntekijöitä sijoitetaan tärkeisiin väestökeskuksiin johtamaan julkista toimintaa, hän haluaa myös, että näissä kaupungeissa asuvat seurakuntien jäsenet käyttävät Jumalalta saamiaan lahjoja työhön sielujen hyväksi. Suuria siunauksia on luvattu niille, jotka antautuvat täydellisesti Jumalan kutsulle. Kun tällaiset työntekijät uurastavat voittaakseen sieluja Jeesukselle, he toteavat, että monia, joita ei olisi voitu tavoittaa millään muulla tavoin, voidaan tavoittaa järkevin henkilökohtaisin lähestymistavoin.AO6 113.3

Jumalan työ nykypäivän maailmassa kaipaa eläviä raamatullisen totuuden edustajia. Vihityt sananpalvelijat eivät suoriudu yksinään tehtävästään julistaa varoituksen sanomaa suurille kaupungeille. Jumala ei kutsu vain saarnaajia vaan myös lääkäreitä, sairaanhoitajia, kirjaevankelistoja, seurakuntatyöntekijöitä ja muita eri tehtäviin kykeneviä pyhittäytyneitä maallikoita, jotka ovat perehtyneitä Jumalan sanaan ja jotka tuntevat hänen armonsa voiman. Heitä kutsutaan huolehti-maan niiden kaupunkien tarpeista, joissa varoituksen sanomaa ei vielä ole julistettu. Aika kuluu nopeasti ja työtä on paljon. Kaikki voimat on pantava liikkeelle, jotta nykyiset mahdollisuudet tulevat käytetyiksi viisaalla tavalla.AO6 113.4