Nurinaa

Kristittyjen koko yhteisöä ei kutsuttu äänestämään selvitettävästä kysymyksestä. »Apostolit ja vanhimmat», vaikutusvaltaiset ja arvostelukykyiset miehet, muotoilivat ja julkaisivat säädöksen, jonka kristilliset seurakunnat siitä lähtien yleisesti hyväksyivät. Kaikki eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä päätökseen. Joukko kunnianhimoisia ja itseensä luottavia veljiä ei sitä hyväksynyt. Nämä miehet päättivät ryhtyä toimeen omalla vastuullaan. He napisivat kovasti ja haeskelivat vikoja, esittivät uusia suunnitelmia ja pyrkivät repimään maahan niiden työtä, jotka Jumala oli asettanut opettamaan evankeliumin sanomaa. Jo alusta asti seurakunnalla on ollut tällaisia esteitä voitetta-vanaan, ja sillä on oleva niitä aina aikojen loppuun.AO6 140.2

Jerusalem oli juutalaisten pääkaupunki, ja juuri siellä ilmeni eniten kiihkomielisiä, muut pois sulkevia asenteita. Juutalaiskristityt, joiden näköpiirissä temppeli sijaitsi, ajattelivat luonnollisestikin mielellään niitä erityisoikeuksia, joita juutalaisilla oli kansakuntana. Kun he näkivät kristillisen seurakunnan luopuvan juutalaisuuteen kuuluvista seremonioista ja perinteistä ja havaitsivat, että se erikoinen pyhyys, joka oli ollut ominaista juutalaisten tavoille, oli menettämässä merkitystään uuden uskon valossa, monet heistä kävivät katkeriksi Paavalille, koska hän oli suuresti myötävaikuttanut tähän muutokseen. Edes opetuslapset eivät olleet kaikki valmiita hyväksymään neuvoston päätöstä. Muutamat puolsivat kiivaasti seremonialakia ja suhtautuivat Paavaliin epäsuopeasti, koska arvelivat, että hänen periaatteensa juutalaisten lain velvoitteista olivat löyhät.AO6 140.3

Yhteisen neuvottelukokouksen laajat ja kauaskantoiset päätökset synnyttivät luottamusta pakanakäännynnäisten riveissä, ja Jumalan asia menestyi. Antiokiassa seurakunta sai etuoikeuden pitää vierainaan Juudasta ja Silasta, erityissanansaattajia, jotka olivat palanneet apostolien mukana Jerusalemissa pidetystä kokouksesta. Juudas ja Silas, »jotka itsekin olivat profeettoja, kehottivat veljiä monin sanoin ja vahvistivat heitä”. Nämä hurskaat miehet viipyivät Antiokiassa jonkin aikaa. Myös »Paavali ja Barnabas viipyivät Antiokiassa opettaen ja julistaen useiden muidenkin kanssa Herran sanaa».AO6 140.4