Paavalin toimintaperiaatteita

Paavali joutui palvelustyössään usein olemaan yksin. Hän oli saanut erityisopetusta Jumalalta eikä uskaltanut tehdä myönnytyksiä periaatteissa. Toisinaan kuorma oli raskas, mutta Paavali puolusti lujana oikeutta. Hän tajusi, ettei seurakuntaa saanut milloinkaan alistaa inhimillisen voiman hallintaan. Ihmisten perinnäiskäsitykset ja ohjeet eivät saaneet korvata ilmoitettua totuutta. Evankeliumin sanoman leviämistä eivät saaneet estää ihmisten ennakkoluulot ja mieltymykset, olipa heidän asemansa seurakunnassa mikä hyvänsä.AO6 142.1

Paavali oli pyhittänyt itsensä ja kaikki voimansa Jumalan työlle. Hän oli vastaanottanut evankeliumin totuudet suoraan taivaasta, ja koko sananjulistustyönsä ajan hän oli elävässä yhteydessä taivaallisiin voimiin. Jumala oli opettanut häntä asiassa, joka koski tarpeettomien rasitteiden asettamista pakanakristityille. Niinpä kun juutalaistamista kannattavat uskovaiset ottivat Antiokian seurakunnassa esille ympärileikkausta koskevan kysymyksen, Paavali tiesi, mikä oli Jumalan Hengen tahto tällaisen opetuksen suhteen. Siksi hän omaksui lujan ja peräänantamattoman kannan, mikä vapautti seurakunnat juutalaisista menoista ja seremonioista.AO6 142.2

Vaikka Paavali oli saanut henkilökohtaista opetusta Jumalalta, hänellä ei ollut liioiteltuja käsityksiä yksilön vastuusta. Samalla kun hän anoi Jumalalta suoraa johdatusta, hän oli aina valmis tunnustamaan sen valtuuden, joka kuului seurakunnaksi järjestäytyneiden uskovien yhteisölle. Hän tunsi tarvitsevansa neuvoja, ja kun ilmeni tärkeitä kysymyksiä, hän mielellään esitti ne seurakunnalle. Yhdessä veljiensä kanssa hän anoi Jumalalta viisautta tehdä oikeita ratkaisuja. Vieläpä »profeettain henget», hän selitti, »ovat profeetoille alamaiset; sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala» (1 Kor. 14: 32). Pietarin tavoin hän opetti, että kaikkien seurakuntaan liittyneiden tuli pukeutua »keskinäiseen nöyryyteen» (1 Piet. 5: 5).AO6 142.3