Mooses faraon hovissa

Faraon hovissa Mooses sai kor-keimman siviilija sotilaskasvatuksen. Yksinvaltias oli päättänyt tehdä tyttärensä ottopojasta val-taistuimensa perijän, ja nuorukainen kasvatettiin korkeaa asemaansa silmälläpitäen. »Ja Mooses kasvatettiin kaikkeen egyptiläisten viisauteen, ja hän oli voimallinen sanoissa ja teoissa” (Ap.t. 7: 22). Hänen kyvykkyytensä sotapäällikkönä piti hänet Egyptin armeijan suosiossa, ja yleensäkin hän oli hyvässä maineessa. Saatanan aikeet olivat jälleen rauenneet tyhjiin. Heprealaisten lasten surmaamispäätöskään ei estänyt Jumalaa hankkimasta kansansa tulevalle johtajalle asianmukaista kasvatusta ja koulutusta.AO1 229.1

Enkelit ilmoittivat Israelin van-himmille, että heidän vapautuksensa aika lähestyi ja että Jumala tulisi käyttämään Moosesta sen toteuttamiseen. Enkelit ilmoitti- vat myös Moosekselle, että Herra oli valinnut hänet lopettamaan kansansa orjuuden. Luullen heidän joutuvan asevoimin hankkimaan vapautensa hän odotti saavansa johtaa heprealaisten joukkoja Egyptin armeijaa vastaan, ja sitä silmälläpitäen hän hillitsi tunteensa, jottei hänen kiintymyksensä kasvatusäitiinsä tai faraoon estäisi häntä vapaasti täyttämästä Jumalan tahtoa.AO1 229.2

Egyptin lakien mukaan kaikkien faraoiden piti kuulua myös pappissäätyyn, ja niin Mooseksenkin tuli perintöprinssinä perehtyä kansallisen uskonnon salaisuuksiin. Tämä opetustehtävä uskottiin papeille. Mutta vaikka hän olikin innokas ja väsymätön oppilas, häntä ei saatu houkutelluksi osallistumaan jumalien palvontaan. Häntä uhattiin kruunun menetyksellä ja varoitettiin, että prinsessa hylkäisi hänet, jos hän itsepintaisesti pysyisi heprealaisessa uskossaan. Mutta hän ei horjunut siinä päätöksessään, ettei palvoisi ketään muuta kuin yhtä Jumalaa, taivaan ja maan Luojaa. Hän keskusteli pappien ja epäjumalien palvojien kanssa ja osoitti, miten järjetöntä heidän oli taikauskoisesti kunnioittaa elottomia esineitä. Kukaan ei voinut kumota hänen väitteitään eikä muuttaa hänen kantaansa, mutta toistaiseksi hänen päättäväisyyttään siedettiin hänen korkean asemansa vuoksi ja koska hän oli sekä kuninkaan että kansan suosiossa.AO1 230.1

»Uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä. Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa, katsoen ‘Kristuksen pilkan’ suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkin - toa kohti” (Hebr. 11: 24-26). Mooses oli kypsä täyttämään paikkansa tämän maan valioiden joukossa, esiintymään loistokkaasti sen johtavan suurvallan hovissa ja pitämään kädessään tämän valtikkaa. Älyltään hän poikkeaa edukseen kaikkien aikojen suurmiehistä. Historioitsijana, ru-noilijana, filosofina, sotapäällikkönä ja lainsäätäjänä hän on vertaansa vailla. Mutta vaikka maailma oli hänen edessään, hänellä oli kuitenkin siveellistä voimaa kieltäytyä rikkauden, suuruuden ja maineen imartelevista tarjouksista ja ottaa »mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa”.AO1 230.2

Moosekselle oli selitetty, mikä lopullinen palkinto annettaisiin Jumalan nöyrille ja kuuliaisille palvelijoille, ja sen rinnalla maail-malliset edut jäivät omaan vähäiseen arvoonsa. Moosesta yritettiin suostutella kuninkaallisen palatsin ja valtaistuimen houkutuksilla, mutta hän tiesi loistoisan hovielämän synnillisten nautintojen vain saavan ihmiset unohtamaan Jumalan. Hän suuntasi katseensa ohi komean palatsin ja hallitsijan kruunun siihen kirkkauteen ja kunniaan, joka on tuleva Korkeimman pyhien osaksi siinä valtakunnassa, jota synti ei ole saastuttanut. Hän loi uskon katseensa siihen katoamattomaan seppeleeseen, jonka taivaan Kuningas on painava voittajan kulmille. Tämä usko sai hänet luopumaan maan mahtavista ja liittymään siihen vaatimattomaan, köyhään ja hal-veksittuun kansaan, joka halusi mieluummin totella Jumalaa kuin palvella syntiä.AO1 230.3