Työn merkitys

Jumala sijoitti ensimmäisen ihmisparin paratiisiin »viljelemään ja varjelemaan sitä”. Heidän työskentelynsä ei ollut väsyttävää vaan miellyttävää ja virkistävää. Jumala tarkoitti työn ihmiselle siunaukseksi, askarruttamaan hänen mieltään, vahvistamaan hänen ruumistaan ja kehittämään hänen kykyjään. Henkinen ja ruumiillinen toimeliaisuus oli Aadamin pyhän elämän parhaita nau-tintoja. Tottelemattomuutensa tähden hänet sitten karkotettiin tästä kauniista kodistaan, ja hän joutui näkemään paljon vaivaa saadakseen karusta maasta jokapäiväisen leipänsä. Mutta vaikka tuo vaivannäkö suuresti poikkesikin hänen mieluisasta työskentelystään paratiisissa, se oli kuitenkin hänen turvansa kiusausta vas-taan ja hänen onnensa tuoja. Ne erehtyvät pahoin, jotka pitävät työtä kirouksena, vaikka se olisikin väsyttävää ja tuskallista. Rikkaat suhtautuvat usein väheksyvästi työväenluokkaan, mutta se on täysin sen tarkoituksen vas-taista, mikä Jumalalla oli luodessaan ihmisen. Mitä rikkainkaan voisi omistaa, mikä olisi verrattavissa siihen, mitä Aadam sai Jumalalta? Ja kuitenkaan ei Aadamin elämä ollut joutilasta. Luojamme tietää, mikä ihmiselle on onneksi, ja siksi hän antoi Aadamille tekemistä. Vain työtä tekevät miehet ja naiset tuntevat tosi elämäniloa. Enkelit ovat ahkeria työntekijöitä, jotka Jumala lähettää palvelemaan ihmisiä. Luoja ei ole tarkoittanut ketään lamaantumaan joutilaisuudessa.AO1 31.1

Niin kauan kuin Aadam ja hänen elämäntoverinsa pysyivät uskollisina Jumalalle, maa oli oleva heidän hallinnassaan. Jokainen elävä olento oli heidän rajattomassa valvonnassaan. Leijona ja ka- ritsa kisailivat rauhassa heidän ympärillään tai paneutuivat yhdessä pitkäkseen heidän lähelleen. Linnut lentelivät onnellisina heidän yllään, ja kun ne iloissaan visertelivät kiitosta Luojalleen, Aadam ja Eevakin yhtyivät kiittämään Isää ja Poikaa.AO1 31.2