Voitto amalekilaisista

Mutta nyt heitä uhkasi uusi vaara. Koska he napisivat Herraa vastaan, hän salli vihollisten hyökätä heidän kimppuunsa. Amalekilaiset, jotka olivat sen alueen rajua, sotaista heimoa, lähtivät heitä vastaan ja surmasivat niitä, jotka heikkoina ja uupuneina olivat jääneet joukosta jälkeen. Mooses tiesi, ettei kansasta yleensä ollut sodankävijäksi, ja siksi hän kehotti Joosuaa valitsemaan eri heimoista sotakuntoisia miehiä ja käymään heidän kanssaan huomenissa vihollista vastaan. Itse hän lupasi asettua läheisen vuoren huipulle Jumalan sauva kädessään. Sen mukaisesti Joosua seuraavana päivänä hyökkäsi miehineen vihollista vastaan, ja Mooses, Aaron ja Huur asettuivat kukkulan laelle, josta näki yli taistelukentän. Mooses ojensi molemmat kätensä taivasta kohti ja pitäen Jumalan sauvaa oikeassa kädessään rukoili menestystä Israelin joukoille. Taistelun pitkittyessä havaittiin, että niin kauan kuin hän piti käsiään koholla, Israel oli voitolla, mutta hänen laskettuaan kätensä alas pääsi vihollinen voitolle. Mooseksen vä-syttyä Aaron ja Huur pitivät hänen käsiään koholla auringonlaskuun asti, jolloin vihollinen ajettiin pakosalle.AO1 281.1

Kannattelemalla Mooseksen käsiä Aaron ja Huur osoittivat kansan olevan velvollinen tukemaan häntä hänen vaikeassa tehtävässään, Jumalan sanojen välittämisessä heille. Samoin Mooseksen teko oli merkittävä; se osoitti että Jumala piti heidän kohtaloaan käsissään, ja jos he luottaisivat häneen, hän taistelisi heidän puolestaan ja kukistaisi heidän vihollisensa. Mutta jos he päästäisivät otteensa hänestä ja luottaisivat omaan voimaansa, he olisivat jopa heikompia kuin ne, jotka eivät tunteneet Jumalaa, eivätkä he pystyisi voittamaan vihollisiaan.AO1 281.2

Samoin kuin heprealaiset voittivat Mooseksen toimiessa kädet taivasta kohti kohotettuina heidän välimiehenään, Jumalan Israel on myös voittava tarttumalla uskossa lujasti väkevän Auttajansa voimaan. Tämä jumalallinen voima yhdistetään kuitenkin inhimilliseen yritykseen. Mooses ei uskonut, että Jumala kukistaisi heidän vihollisiaan Israelin pysyessä toimettomana. Samaan aikaan kun tuo suuri johtaja rukoili Herraa, Joosua rohkeine seuraajineen yritti kaikkine voimineen lyödä takaisin Israelin ja Jumalan vihollisia.AO1 281.3

Kun amalekilaiset oli voitettu, Jumala neuvoi Moosesta: »Kirjoita tämä kirjaan muistoksi ja teroita se Joosuan mieleen: Minä pyyhin pois amalekilaisten muiston taivaan alta.” Vähän ennen kuolemaansa Mooses teroitti kansalleen vakavasti: »Muista, mitä Amalek teki sinulle matkalla, kun olit lähtenyt Egyptistä, kuinka hän, Jumalaa pelkäämättä, tuli sinua vastaan tiellä, kun sinä olit väsynyt ja uuvuksissa, ja eristi sinun yhteydestäsi kaikki hei-koimmat, jotka kulkivat jälkipäässä. Sentähden — pyyhi pois Amalekin muisto taivaan alta. Älä tätä unhota» (5 Moos. 25: 17 -19). Tästä jumalattomasta kansasta lausuttiin ennustus: »Herra sotii amalekilaisia vastaan suku-polvesta sukupolveen” (2 Moos. 17: 16).AO1 281.4

Jumalan luonne tai herraus ei ollut amalekilaisille tuntematonta, mutta pelkäämättä ja kunnioittamatta häntä he tohtivat uhmata hänen voimaansa. Ihmeet, jotka Mooses suoritti egyptiläis-ten nähden, joutuivat pilkan alaisiksi amalekilaisten keskuudessa, ja he ivasivat myös ympärillä asuvien kansojen pelkoa. He olivat vannoneet jumaliensa nimeen, että hävittäisivät heprealaiset niin ettei yksikään pääsisi pakoon, ja he kerskuivat, ettei Israelin Jumalakaan pystyisi vastustamaan heitä. Israelilaiset eivät olleet teh - neet heille mitään vahinkoa eivät - kä olleet uhanneet heitä. Heidän hyökkäyksensä oli täysin aiheeton. Vain osoittaakseen vihaansa ja uhmaansa Jumalaa kohtaan he koettivat tuhota hänen kansansa. Amalekilaiset olivat kauan olleet julkisyntisiä, ja heidän rikoksensa vaativat Jumalan kostoa. Armossaan hän oli kuitenkin yhä kehot-tanut heitä parannukseen, mutta käymällä Israelin uupuneiden ja puolustuskyvyttömien kimppuun Amalekin miehet sinetöivät kansansa lopullisen tuomion. Jumala pitää huolen heikoimmistakin lap-sistaan. Taivas ei jätä huomaamatta mitään heihin kohdistettua julmuutta tai sortoa. Hän ojentaa kätensä suojaamaan kaikkia, jotka rakastavat ja pelkäävät häntä. Varokoot ihmiset kajoamasta tuohon käteen, sillä se käyttelee oikeuden miekkaa.AO1 282.1