Leirijärjestys

Heprealaisten leirijärjestys oli tarkoin määrätty. Leiri jaettiin kolmeen osastoon, ja kullakin oli leirissä tietty paikkansa. Keskellä oli Pyhäkkö, näkymättömän Kuninkaan olinpaikka. Sen ympärille asettuivat papit ja leeviläiset. Näiden taakse leiriytyivät kaikki muut heimot.AO1 353.3

Leeviläiset saivat hoidettavakseen pyhäkön ja kaiken siihen kuuluvan, sekä leirissä että liikkeellä oltaessa. Leirin lähtiessä matkaan heidän tuli purkaa pyhä teltta; pysähdyspaikkaan tultua heidän oli jälleen pystytettävä se. Kukaan toisten heimojen jäsen ei saanut tulla lähelle, kuoleman- rangaistuksen uhalla. Leeviläiset jaettiin Leevin kolmen pojan jäl-keläisten kolmeen osastoon, joista kukin sai oman asemansa ja teh-tävänsä. Mooseksen ja Aaronin teltat olivat pyhäkön edessä ja lähinnä sitä. Etelän puolella olivat kehatilaiset, joiden tehtävänä oli huolehtia arkista ja muusta kalustosta; pohjoispuolella olevien merarilaisten hoitoon annettiin pyhäkön laudat, poikkitangot, pylväät, jalustat yms.; takana olevat geersonilaiset saivat hoitoonsa pyhäkön telttakankaat, peitteet ja uutimet.AO1 353.4

Jokaisen heimon sijoitus oli samoin tarkoin määrätty. Kunkin tuli marssia lippuaan seuraten ja leiriytyä sen luokse Herran käskyn mukaan: »Israelilaiset leiriytykööt kukin lippunsa luo, perhekuntiensa sotamerkkien kohdalle; he leiriytykööt taammas ilmestysmajan ympärille. - - Niinkuin olivat leiriytyneet, niin lähteköötkin, kukin kohdallansa, lippukunnittani» (4 Moos. 2: 2, 17). Sekakansa, joka oli seurannut Israelia Egyptistä, ei saanut sijoittua heimojen leiripaikkoihin, vaan heidän oli pysyteltävä leirin laitamilla, ja heidän jälkeläisensä pääsivät vasta kolmannessa polvessa liittymään seurakuntaan (ks. 5 Moos. 23: 7, 8).AO1 354.1

Leiri ja sen lähitienoo oli pidettävä tarkoin siistinä ja hyvässä järjestyksessä. Jyrkkiä tervey-denhoito-ohjeita oli noudatettava. Leiriin ei saanut tulla kukaan, joka jostakin syystä oli epäpuh - das. Niin suuren kansanjoukon säilyttäminen terveenä vaati välttämättä tällaisia toimenpiteitä, ja täydellinen järjestys ja puhtaus oli samoin tarpeen pyhän Jumalan läheisyydessä. Hän itse julisti: »Herra, sinun Jumalasi, vaeltaa leirissä auttaaksensa sinua ja antaakseen vihollisesi sinulle alttiiksi; sentähden olkoon sinun leirisi pyhä.”AO1 354.2

Aina kun Israel oli liikkeellä, »Herran liitonarkki kulki heidän edellänsä — etsimässä heille levähdyspaikkaa» (4 Moos. 10: 33). Kehatin poikien kantama Jumalan pyhän lain sisältävän pyhän arkin tuli käydä kärkijoukon edessä. Sen edessä kulkivat Mooses ja Aaron ja sen lähellä papit hopeatorvineen. Näillä he välittivät kansalle Moosekselta saamiaan ohjeita. Torvitiedotusten mukaisesti oli kunkin ryhmän johtajien annettava edelleen täsmälliset ohjeet joukkonsa kaikista liik-keistä. Kaikkien oli noudatettava saamiaan käskyjä kuolemanrangaistuksen uhalla.AO1 355.1

Jumala on järjestyksen Jumala. Kaikki taivaaseen liittyvä on täydellisessä järjestyksessä. Enkelijoukotkin suorittavat alamaisesti kaikki liikkeensä täydessä kurinalaisuudessa. Vain järjestys ja sopusointuinen toiminta johtavat menestykseen. Jumala vaatii työssään yhtä hyvää järjestystä ja järjestelmällisyyttä nyt kuin Israelin päivinäkin. Kaikkien hänen työssään olevien on toimittava järkevästi eikä huolimattomasti ja umpimähkään. Hän haluaa työtään tehtävän uskossa ja täsmällisesti voidakseen painaa siihen hyväksymisensä sinetin.AO1 355.2

Jumala itse johdatti israelilaisia kaikilla heidän matkoillaan. Pilvenpatsas ilmaisi laskeutumisellaan heidän leiripaikkansa, ja niin kauan kuin heidän tuli olla leiriy-tyneinä, pilvi viipyi pyhäkön yllä. Kun heidän oli taas lähdettävä liikkeelle, pilvi kohosi korkealle pyhän teltan yläpuolelle. Sekä liikkeelle lähdöstä että pysähtymisestä tiedotettiin juhlallisella kuulutuksella. »Kun arkki lähti liikkeelle, niin Mooses lausui: ‘Nouse, Herra, hajaantukoot sinun vihollisesi, ja sinun vihamiehesi paetkoot sinua.’ Ja kun arkki laskettiin maahan, lausui hän: ‘Palaja, Herra, Israelin heimojen kymmentuhansien tykö’” (4 Moos. 10: 35, 36).AO1 355.3

Siinailta oli yhdentoista päivän matka Kanaanin rajaseudulla olevaan Kaadekseen; ja Israelin joukot toivoivat hyvinkin pian pääsevänsä tuohon hyvään maahan läh-tiessään liikkeelle, kun pilvi kohotessaan lopultakin antoi heille siihen luvan. Olihan Herra suurin ihmeteoin johdattanut heidät pois Egyptistä; eivätkö he siis voisi odottaa häneltä vielä runsaampia siunauksia nyt, kun he olivat muodollisestikin liittoutuneet hänen kanssaan, hyväksyneet hänet Valtiaakseen ja saaneet varmuuden siitä, että olivat Korkeimman valittua kansaa?AO1 355.4

Kuitenkin monet lähtivät miltei vastahakoisesti tuosta pitkäaikaisesta leiripaikastaan. He olivat jo miltei kotiutuneet siihen. Noiden vuorenseinien suojaan Jumala oli koonnut kansansa erilleen muista kansoista toistaakseen heille pyhän lakinsa. He katselivat mielellään tuota pyhää vuorta, jonka harmaantuneilla huipuilla ja paljailla harjanteilla Jumala niin usein oli ilmaissut kirkkautensa. Paikkaan liittyi niin läheisesti Jumalan ja pyhien enkelien läsnäolon tuntua, että se vaikutti liian pyhältä, jotta sen voisi ilman muuta tai ilomielin jättää taakseen.AO1 355.5

Mutta kun torvensoittajat kajauttivat merkkitoitotuksensa, koko leiri lähti liikkeelle lippukunnittani, pyhäkkö keskellään ja kukin heimo omalla kohdal-laan. Kaikki tarkkailivat innokkaina, mihin suuntaan pilvi johdattaisi heitä. Sen siirtyessä itää kohti, missä oli pelkkää sokkeloista vuoristoa, synkkää ja autiota, monet alkoivat jo mielessään surra ja epäillä.AO1 356.1

Sitä mukaa kuin he kulkivat eteenpäin, tie kävi yhä vaikeammaksi. Se kulki rosoisen maaston halki ja paljaiden kallioiden lomit-se. Ennen pitkää he huomasivat olevansa suuressa »erämaassa, arojen ja kuilujen maassa, kuivuuden ja synkeyden maassa, maassa, jossa ei kukaan kulje eikä yksikään ihminen asu” (Jer. 2: 6). Kalliorotkoihin oli lähellä ja kaukana ahtautunut miehiä, naisia ja lapsia vaunuineen ja tavaroineen. Lammasja karjalaumat seurasivat joukkoa pitkinä jonoina. Heidän kulkunsa oli pakostakin hidasta ja vaivalloista, eikä pitkällinen leirilläolo niinkään ollut ka-raissut heitä kestämään matkan vaaroja ja rasituksia.AO1 356.2