Lunastussuunnitelma ja muut maailmat

Mutta lunastussuunnitelmalla oli myös ihmisen pelastamista laajempi ja syvempi tarkoitus. Ei Kristus tullut maailmaan vain ihmistä pelastamaan eikä vain sitä varten, että tämän pienen maaiman asukkaat suhtautuisivat Jumalan lakiin sen arvon mukaisesti. Hän tuli todistamaan koko maailmankaikkeudelle, että Ju- mala on luonteeltaan oikeamielinen. Tähän suuren uhrinsa tulokseen - sen vaikutukseen muiden maailmojen asukkaihin samoin kuin ihmisiin - Vapahtaja suuntasi ajatuksensa sanoessaan vähän ennen ristiinnaulitsemistaan: »Nyt käy tuomio tämän maailman ylitse; nyt tämän maailman ruhtinas pitää heitettämän ulos. Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni» (Joh. 12: 31, 32). Kristuksen kuoleminen ihmisen pelastamiseksi ei vain avaisi ihmisille pääsyä taivaaseen vaan todistaisi koko maailmankaikkeudelle, että Jumala ja hänen Poikansa ovat suhtautuneet oikealla tavalla saa-tanan kapinaan. Se vahvistaisi Jumalan lain pysyvyyden ja pal-jastaisi synnin luonteen ja seuraukset.AO1 50.2

Alusta asti suuri taistelu oli kos-kenut Jumalan lakia. Saatana oli koettanut todistaa, että Jumala oli epäoikeudenmukainen, että hänen lakinsa oli virheellinen ja että kaikkeuden menestys vaati sen muuttamista. Hyökkäämällä lakia vastaan hän aikoi kukistaa sen Tekijän herruuden. Taistelun kestäessä nähtäisiin, olivatko ju-malalliset säädökset puutteellisia ja muutettavia vai täydellisiä ja muuttumattomia.AO1 52.1

Kun saatana karkotettiin taivaasta, hän päätti tehdä maan valtakunnakseen. Kiusattuaan Aadamia ja Eevaa ja voitettuaan heidät hän arveli saaneensa tämän maailman haltuunsa, »sillä”, hän sanoi, »he ovat valinneet minut hallitsijakseen». Hän väitti, ettei syntiselle annettaisi anteeksi. Siksi langennut ihmiskunta oli oikeutetusti hänen alamaisensa ja maailma oli hänen. Mutta Jumala antoi oman rakkaan Poikansa - vertaisensa - kärsimään synnin rangaistuksen ja siten avaamaan ihmissuvulle jälleen pääsyn hänen suosioonsa ja takaisin Eeden-kotiinsa. Kristus otti lunastaakseen ihmisen ja vapauttaakseen maailman saatanan otteesta. Taivaassa alkanut suuri taistelu ratkaistaisiin juuri tässä maailmassa ja tällä alueella, jota saatana on väittänyt omakseen.AO1 52.2

Koko kaikkeus ihmetteli, että Kristus nöyrtyisi pelastamaan langenneen ihmisen. Hän oli kulkenut tähdestä toiseen ja maailmasta toiseen valvoen kaikkea ja kaitselmuksessaan täyttäen laajan luomakuntansa eritasoisten olentojen tarpeet. Se että hän suostui jättämään ylhäisen asemansa ja pukeutumaan ihmisluontoon, oli salaisuus, johon toisten maailmojen synnittömät asukkaat halusivat tutustua. Kun Kristus tuli meidän maailmaamme ihmismuodossa, kaikki seurasivat tavattoman kiinnostuneina hänen taivallustaan askel askeleelta veren tahraamaa polkua seimeltä Golgatalle. Taivas pani merkille häneen kohdistetut solvaukset ja pilkan ja tiesi ne saatanan yllyttämiksi. Siellä nähtiin, miten vastakkaiset voimat etenivät saatanan alati pyrkiessä syöksemään ihmisiä synkkyyteen, mur-heeseen ja kärsimyksiin ja Kristuksen ehkäistessä sitä. Siellä tarkkailtiin, miten valon ja pimeyden välinen taistelu yltyi yhä kiivaammaksi. Ja kun Kristus kuolontuskassaaan ristillä huudahti: »Se on täytetty» (Joh. 19: 30), kaikki maailmat ja taivaskin puh-kesivat riemuhuutoon. Suuri taistelu, jota oli käyty niin kauan tässä maailmassa, oli nyt ratkaistu, ja Kristus oli voittaja. Hän oli kuolemallaan vastannut kysy-mykseen, rakastivatko Isä ja Poika ihmistä kylliksi osoittaakseen kieltäymystä ja uhrimieltä. Saatana oli paljastanut todellisen luonteensa valehtelijana ja murhaajana. Havaittiin, että sama mieli, jolla hän oli hallinnut vallassaan olleita ihmislapsia, olisi ilmennyt hänessä edelleenkin, jos hän olisi päässyt hallitsemaan taivaallisia olentoja. Koko uskollinen kaikkeus yhtyi yksimielisesti kiittämään jumalallista hallintoa.AO1 52.3

Jos lakia olisi voitu muuttaa, ihminen olisi voitu pelastaa ilman Kristuksen uhria. Mutta Kristuksen täytyi uhrata henkensä syntiin langenneen ihmissuvun puoAO1 53.1

lesta, ja se todistaa, ettei Jumalan laki päästä syntistä vaatimustensa alaisuudesta. On osoitettu, että synnin palkka on kuolema. Kristuksen kuolema vahvisti saatanan häviön. Mutta jos laki olisi poistettu ristillä, kuten monet väittävät, silloin ei Jumalan rakkaan Pojan tuskalla ja kuolemalla olisi aikaansaatu muuta kuin se, mitä saatana oli toivonutkin. Pahuuden ruhtinas olisi saanut riemuvoiton, ja hänen syytöksensä Jumalan hallitusta vastaan olisivat osoittautuneet tosiksi. Juuri se, että Kristus kärsi ihmisen rikkomuksen rangaistuksen, on vahvana todisteena kaikille luoduille lain muuttumattomuudesta. Se todistaa, että Jumala on vanhurskas, armollinen ja itsensäkieltävä ja että hän hallitsee äärettömän oikeudenmukaisesti ja armollisesti.AO1 53.2