Jordanin tuonpuoleiset heimot

Kaksi Israelin heimoa, Gaad ja Ruuben, sekä puolet Manassen heimosta olivat saaneet perintöosansa ennen Jordanin ylitystä. He olivat paimentolaisia ja siksi heitä viehättivät Gileadin ja Baasanin laajat ylätasangot ja rehe-vät metsät, jotka tarjosivat viljalti laidunmaata heidän karjalleen ja lammaslaumoilleen. Sitä ei siinä mitassa ollut varsinaisessa Kanaanissa, ja siksi nuo kaksi ja puoli heimoa, jotka halusivat jäädä tänne asumaan, sitoutuivat antamaan osuutensa sotakuntoisista miehistä taistelemaan veljiensä rinnalla Jordanin tuolla puolen, kunnes nämäkin pääsisivät perintöosaansa. Uskollisesti he olivat- kin täyttäneet sitoumuksensa. Kymmenen muun heimon lähtiessä hyökkäämään Kanaaniin »ruubenilaiset, gaadilaiset ja toinen puoli Manassen sukukuntaa», noin neljäkymmentätuhatta miestä, »kulkivat Herran edellä taisteluun Jerikon arolle» (Joos. 4: 12, 13). Vuosikausia he olivat taistelleet rohkeasti veljiensä rinnalla. Nyt heidän oli aika päästä omalle maalleen. Autettuaan veljiään taisteluissa he saivat myös osansa saaliista, ja he palasivat mukanaan »suuret rikkaudet ja suuri karjan paljous, suuri hopean, kullan, vasken, raudan ja vaatteiden paljous», mikä kaikki heidän oli tasattava niiden kanssa, jotka olivat jääneet perheidensä ja laumojensa luo.AO2 112.4

Nyt he joutuivat asumaan loitolla Herran pyhäköstä, ja Joosua katseli heidän poistumistaan huolestuneesti. Hän tiesi, miten voimakas kiusaus heillä oli siellä eristettyinä liikkuessaan langeta noudattamaan ympärillä asuvien pakanaheimojen tapoja.AO2 113.1

Joosuan ja muiden johtajien ollessa vielä näissä huolekkaissa mietteissään heille kerrottiin outoja uutisia. Jordanin taakse, lähelle sitä kohtaa, josta Israel oli ihmeellisesti ylittänyt virran, nuo kaksi ja puoli heimoa olivat rakentaneet suuren alttarin, Siilon polttouhrialttarin kaltaisen. Jumalan laki kielsi kuoleman uhalla perustamasta pyhäkön ohella toista palvontapaikkaa. Jos tällä alttarilla oli sellainen tarkoitus, se vieroit-taisi kansan oikeasta uskosta, ellei sitä poistettaisi.AO2 113.2

Kansan edustajat kokoontuivat Siiloon, ja kiihkoissaan ja vihois- saan he ehdottivat, että käytäisiin heti sotimaan rikkojia vastaan. Varovaisemmat saivat kuitenkin aikaan sen, että päätettiin ensin lähettää miehiä kuulemaan, miten nuo kaksi ja puoli heimoa selittäisivät menettelynsä. Valittiin kymmenen päämiestä, yksi kustakin heimosta. Heidän johtajanaan oli Piinehas, joka jo Peorin tapauksessa oli kunnostautunut tarmokkaalla toiminnallaan.AO2 113.3

Nuo kaksi ja puoli heimoa olivat tehneet virheen siinä, että ilman mitään selityksiä olivat ryhtyneet niin suuria epäluuloja herättävään hankkeeseen. Perille tultuaan lä-hetystö, joka piti veljiään ilman muuta syyllisinä, nuhteli heitä ankarasti. He syyttivät heitä kapinoimisesta Herraa vastaan ja muistuttivat heille, miten ankarasti Israelia oli rangaistu liittymisestä Baal-Peoriin. Koko Israelin nimissä Piinehas esitti Gaadin ja Ruubenin lapsille, että elleivät he halunneet asua maassaan ilman uhrialttaria, he olivat tervetulleita siirtymään joen toiselle puolelle ja täysin etuoikeuksin saamaan osansa veljiensä parissa.AO2 114.1

Vastineekseen syytetyt esittivät, ettei heidän alttariaan ollut tarkoituskaan käyttää uhraamiseen. Se oli vain todistuksena siitä, että vaikka joki erotti heidät toisistaan, he olivat samassa uskossa kuin Kanaanissa asuvat veljensäkin. He olivat pelänneet, että heidän lapsensa mahdollisesti suljettaisiin pois pyhäkön yhteydestä sillä perusteella, ettei heillä ollut mitään osuutta Israelissa. Silloin tämä alttari, joka oli rakennettu Siilossa olevan Herran alttarin kaltaiseksi, todistaisi rakentajien-sa samoin palvelevan elävää Jumalaa.AO2 114.2

Hyvillä mielin lähettiläät hyväksyivät tämän selityksen ja riensivät kertomaan nämä uutiset niille, jotka olivat lähettäneet heidät. Kaikki sotahankkeet peruutettiin, ja iloiten kansa ylisti Jumalaa.AO2 114.3

Gaadin ja Ruubenin lapset kiinnittivät nyt alttariinsa kirjoituksen, joka ilmaisi, mitä varten se oli rakennettu, ja sanoivat: »Se on todistaja meidän välillämme siitä, että Herra on Jumala.» Näin he halusivat ehkäistä tulevia väärin-käsityksiä ja poistaa mahdollisen kiusauksen aiheen.AO2 114.4

Miten usein yksinkertainen väärinkäsitys johtaakaan vaka-viin vaikeuksiin jopa niiden kesken, jotka toimivat kaikkien parasta tarkoittaen. Ellei noudateta kohteliaisuutta ja kärsivällisyyttä, seuraukset voivat olla hyvinkin kohtalokkaat. Israelin kymmenen heimoa muistivat, miten Jumala Aakanin tapauksessa oli nuhdellut heitä siitä, ettei heidän keskuudessaan ollutta syntiä kyllin valppaasti paljastettu. Nyt he päättivät toimia ripeästi ja tar-mokkaasti; mutta koettaessaan korjata aikaisemman erehdyksensä he menivätkin toiseen äärimmäisyyteen. Sen sijaan, että olisivat kohteliaasti tiedustelleet, miten asianlaita todella oli, he olivat ryhtyneet arvostelemaan ja moittimaan veljiään. Jos Gaadin ja Ruubenin miehet olisivat antaneet takaisin samalla mitalla, se olisi johtanut avoimeen sotaan. Niin tärkeää kuin toisaalta onkin, ettei syntiin suhtauduta mitenkään leväperäisesti, ei sovi myös- kään eksyä tuomitsemaan harkitsemattomasi eikä epäilemään ilman perusteita.AO2 114.5

Monet loukkaantuvat herkästi vähimmistäkin moitteista mutta kohtelevat kovin ankarasti niitä, joiden luulevat hairahtuneen. Moittein ja nuhtein ei ketään ole koskaan saatu luopumaan väärästä asenteestaan, mutta monet kyllä siten loitonnetaan oikealta tieltä yhä pitemmälle sydämen paatumukseen. Ystävällinen mielenlaatu ja kohtelias, kärsivällinen käytös voivat pelastaa eksyneen ja peittää paljon syntejä.AO2 115.1

Ruubenilaisten ja heidän seuralaistensa viisasta esimerkkiä kannattaa seurata. Heitä arvosteltiin väärin ja nuhdeltiin ankarasti, kun he vilpittömästi pyrkivät pa-rantamaan keskuudessaan tosi uskonnon asemaa, mutta he eivät ilmaisseet vähintäkään suuttumusta. Kohteliaasti ja kärsivällisesti he kuuntelivat veljiensä syytöksiä ennen kuin ryhtyivät puolustautumaan, ja sitten he antoivat täyden selvityksen vaikuttimistaan ja todistivat olevansa syyttömiä. Näin saatiin sovinnollisesti poistetuksi vaikeus, joka oli näyttänyt seurauksiltaan niin uhkaavalta.AO2 115.2

Väärin syytettyinäkin on oikeassa olevilla varaa pysyä tyyninä ja hienotunteisina. Jumala on tietoinen kaikesta, mitä ihmiset ymmärtävät ja tulkitsevat väärin, ja voimme turvallisesti jättää asiamme hänen käsiinsä. Yhtä varmasti kuin hän paljasti Aakanin syyllisyyden, hän on puolustava niiden asiaa, jotka luottavat häneen. Kristuksen mielenlaadun elävöittämillä on sitä rakkautta, joka on pitkämielinen ja lempeä.AO2 115.3

Jumala tahtoo kansansa keskuudessa ilmenevän yksimielisyyttä ja veljellistä rakkautta. Vähän ennen ristiinnaulitsemistaan Kristus rukoili, että hänen opetus-lapsensa olisivat yhtä niin kuin hän on yhtä Isänsä kanssa, jotta maailma uskoisi, että Jumala oli lähettänyt hänet. Tämän liikuttavan ja ihmeellisen rukouksen vaikutus ulottuu halki aikojen meidän päiviimme asti, sillä hän sanoi: »Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun» (Joh. 17: 20). Joskaan emme saa luopua yhdestäkään totuuden periaatteesta, meidän tulisi aina pyrkiä tähän yhteyteen. Tämä on opetuslapseutemme todiste. Jeesus sanoi: »Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus» (Joh. 13: 35). Ja apostoli Pietari kehottaa seurakuntaa: »Olkaa kaikki yksimielisiä, helläsydämisiä, veljiä kohtaan rakkaita, armahtavaisia, nöyriä. Älkää kostako pahaa pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että siunauksen perisitte» (1 Piet. 3: 8, 9).AO2 115.4