Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Alfa Ja Omega, vol. 2

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Sorron ja vapautuksen vuorottelua

    He »hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, joka oli vienyt heidät pois Egyptin maasta», »ja johdatti heitä erämaassa kuin laumaa». »He vihoittivat hänet uhrikukkuloillansa ja herättivät hänen kiivautensa epäjumaliensa kuvilla.» Sen tähden Herra »hylkäsi asumuksensa Siilossa, majan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle. Hän salli väkevyytensä joutua vankeuteen ja kunniansa vihollisten käsiin» (Tuom. 2: 12; Ps. 78: 52, 58, 60, 61). Kuitenkaan hän ei peräti hylännyt kansaansa. Aina jäi olemaan Herralle uskollinen jäännös. Ja ajasta toiseen Herra herätti uskollisia ja urheita miehiä kukistamaan epäjumalanpalveluksen ja vapauttamaan israelilaiset vihollisistaan. Mutta vapauttajan kuoltua kansa höltyi hänen arvovaltansa pidäkkeistä ja palasi ennen pitkää epäjumaliensa pariin. Niin toistui moneen kertaan kertomus luopumuksesta ja kurin palautuksesta, tunnustuksesta ja vapautuksesta.AO2 138.1

    Israelia sortivat kukin vuorollaan Mesopotamian kuningas, Mooabin kuningas ja heidän jälkeensä filistealaiset sekä Siiseran johtamat Haasorin kanaanilaiset. Kansansa vapauttajiksi taas herätettiin Otniel, Samgar, Eehud, Debora ja Baarak. Mutta jälleen »israelilaiset tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, ja Herra antoi heidät Midianin käsiin». Tähän asti Jordanin itäpuolella asuneet heimot olivat säästyneet vainolaisen kovalta painostukselta mutta joutuivat nyt ensimmäisinä kärsimään näistä uusista iskuista.AO2 138.2

    Kanaanin eteläpuolella asui amalekilaisia, ja sen itärajan takaisissa erämaissa midianilaisia, jotka molemmat olivat yhä israelilaisten leppymättömiä vihollisia. Mooseksen aikana israelilaiset olivat miltei hävittäneet viimemainitut, mutta sittemmin nämä olivat lisääntyneet jälleen lukuisaksi ja voimakkaaksi kansaksi. He janosivat kostoa, ja nyt he saivat sii hen tilaisuuden, kun Jumala oli ottanut varjeluksensa pois israeli laisilta. He eivät käyneet vain Jor danin itäpuolen heimojen kimp puun vaan hävittivät koko maata »Monilukuisina kuin heinäsirkat (Tuom. 6: 5) nuo villit ja raivoisa erämaan asukkaat levittäytyivät parvina maahan karjoineen ja lau moineen. Kuluttavan ruton tavoin he peittivät koko maan Jordan virrasta Filistean tasangolle ast He tulivat heti, kun vilja alkoi kypsyä, ja viipyivät maassa, kunnes maan viimeisetkin antimet oli korjattu. He riistivät pelloilta kaiken sadon, ja ryöstettyään ja pahoinpideltyään maan asukkaita he vetäytyivät takaisin autiomaahansa. Näin oli avoimella maalla asuvien israelilaisten hylättävä kotinsa ja keräännyttävä varustettuihin kaupunkeihin, hakeuduttava linnoituksiin tai suojauduttava luoliin ja vuorten onkaloi-hin. Vainoa kesti seitsemän vuotta, ja kun kansa lopulta ahdingossaan otti vaarin Herran nuhteesta ja tunnusti syntinsä, Jumala jälleen herätti heille auttajan.AO2 138.3

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents