Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Alfa Ja Omega, vol. 2

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Viimeinen voitto

    Filistealaiset selittivät jumaliensa suoneen heille tämän voiton ja niitä ylistäen häpäisivät Israelin Jumalaa. He järjestivät juhlan Daagonin kunniaksi, joka oli kalajumala ja »meren suojelija». Kaikkialta Filistean kaupungeista ja maaseudulta kokoontui paikalle kansaa ja sen ruhtinaita. Avara temppeli täyttyi palvojista, joita tungeksi sen laakealle katollekin. Siinä oli juhlaa ja riemua. Loistokkaiden uhrimenojen jälkeen soiteltiin ja juhlittiin. Daagonin voiman parhaana voitonmerkkinä tuotiin sitten nähtäväksi Simson. Hänen ilmestymistään tervehdittiin raikuvin riemuhuudoin. Kansa ja ruhtinaat pilkkasivat hänen surkeuttaan ja ylistivät jumalaansa, joka oli kukistanut, kuten he sanoivat, »maamme hävittäjän». Jonkin aikaa seisottuaan Simson oli väsyvinään ja pyysi saada nojata kahta keskuspylvästä vasten, jotka kannattivat temppelin kattoa. Sitten hän hiljakseen rukoili: »Herra, Herra, muista minua ja vahvista minua ainoastaan tämä kerta, oi Jumala, niin että saisin filistealaisille yhdellä kertaa kos-tetuksi.» Heti sen jälkeen hän kietoi valtavat käsivartensa pilarien ympärille, ja painautuen rajusti eteenpäin niitä vastaan huusi: »Menköön oma henkeni yhdessä filistealaisten kanssa!» Katto romahti alas ja tuhosi yhdellä rysäyksellä koko väen paljouden. »Ja kuolleita, jotka hän surmasi kuollessaan, oli enemmän kuin niitä, jotka hän oli surmannut eläessään.»AO2 157.3

    Daagonin patsas ja sen palvojat: papit ja maallikot, soturit ja ruhtinaat, hautautuivat yhdessä tuon temppelin raunioihin. Heidän joukossaan oli myös se jättiläishahmo, jonka Jumala oli valinnut vapauttamaan kansansa. Uutiset tuosta hirvittävästä luhistumisesta levisivät pian Israeliin. Simsonin kotiväki laskeutui vuoriltaan, ja kenenkään estämättä he ottivat kaatuneen sankarin ruumiin ja »veivät ja hautasivat hänet Soran ja Estaolin välille, hänen isänsä Maanoahin hautaan».AO2 159.1

    Jumala täytti lupauksensa, jonka mukaan Simson oli »aloittava Israelin vapauttamisen filistealaisten käsistä». Mutta miten synkät ja kauheat olivatkaan sen miehen vaiheet, joka olisi voinut elää Jumalalle kiitokseksi ja kansalleen kunniaksi! Jumala olisi toteuttanut suunnitelmansa, niin että myös Simsonia olisi kunnioitettu ja kiitetty, jos tämä vain olisi pysynyt uskollisena taivaalliselle kutsumukselleen. Mutta hän lankesi kiusaukseen ja petti saa-mansa luottamuksen, ja niin hänen tehtävänsä päättyi tappioon, vankeuteen ja kuolemaan.AO2 159.2

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents