Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Alfa Ja Omega, vol. 3

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Pakanoillakin pelastuksen toivo

    Tällaiset näköalat avautuivat Jesajan katseltaviksi silloin, kun hänet kutsuttiin profeetan tehtäväänsä. Hän ei kuitenkaan masentunut, sillä hänen korvissaan kaikuivat Jumalan valtaistuimen ympärillä laulavien enkelien voitonäänet: »Kaikki maa on täynnä hänen kunniaansa» (Jes. 6: 3). Ja hänen uskoaan vahvistivat näyt Jumalan seurakunnan loistavista valloituksista, jolloin »maa on täynnä Herran tuntemusta, niinkuin vedet peittävät meren» (Jes. 11: 9). Herra on lopulta poistava »verhon, joka verhoaa kaikki kansat, ja peiton, joka peittää kaikki kansakunnat» (Jes. 25: 7). Jumalan Henki vuodatettaisiin kaiken lihan päälle. Ne jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, luettaisiin kuuluviksi Jumalan Israeliin. »Ne kasvavat nurmikossa kuin pajut vesipurojen partaalla», profeetta sanoi. »Mikä sanoo: ‘Minä olen Herran oma’, mikä nimittää itsensä Jaakobin nimellä, mikä piirtää käteensä: ‘Herran oma’, ja ottaa Israelin kunnianimeksensä» (Jes. 44: 4, 5).AO3 190.3

    Jumala ilmoitti profeetalle siunauksellisen suunnitelmansa, jonka mukaan hän hajotti katumattoman Juudan kansojen sekaan. »Minun kansani on tunteva minun nimeni», Herra julisti, »sentähden se on tunteva sinä päivänä, että minä olen se, joka sanon» (Jes. 52: 6). Eivätkä he vain itse oppisi kuuliaisuuden ja luottamuksen läksyä, vaan maanpakolaisuudessaan he myös levittäisivät toisille tietoa elävästä Jumalasta. Monet muukalaiset oppisivat rakastamaan häntä Luojanaan ja Lunastajanaan; he alkaisivat viettää hänen pyhää sapattiaan hänen luomisvoimansa muistomerkkinä, ja kun hän paljastaisi »pyhän käsivartensa kaikkien kansojen nähden», niin »kaikki maan ääret» näkisivät Jumalan pelastuksen (jae 10). Monet näistä pakanuudesta kääntyneistä haluaisivat kaikkinensa liittyä israelilaisiin ja seurata heitä paluumatkalla Juudeaan. Kenenkään heistä ei sopinut sanoa: »Herra erottaa minut peräti kansastansa» (Jes. 56: 3), sillä profeettansa välityksellä Jumala oli sanonut niille, jotka jättäytyisivät hänelle ja noudattaisivat hänen lakiaan, että heidät luettaisiin kuuluviksi hengelliseen Israeliin - hänen maanpäälliseen seurakuntaansa.AO3 192.1

    »Muukalaiset, jotka ovat liittyneet Herraan, palvellakseen häntä ja rakastaakseen Herran nimeä, ollakseen hänen palvelijoitansa, kaikki, jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät minun liitossani, ne minä tuon pyhälle vuorelleni ja ilahutan heitä rukoushuoneessani, ja heidän polttouhrinsa ja teurasuhrinsa ovat otolliset minun alttarillani, sillä minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi. Herra, Herra sanoo, hän, joka kokoaa Israelin karkoitetut: Minä kokoan vielä muitakin sen koottujen lisäksi» (jakeet 6-8).AO3 192.2

    Profeetta sai ulottaa katseensa halki vuosisatojen aina luvatun Messiaan tulemisen aikaan asti. Aluksi hän näki »ainoastaan ahdistusta ja pimeyttä» (Jes. 8: 22). Monet totuuden valoa kaipaavat ajautuivat väärien opettajien harhauttamina filosofian ja spiritismin eksyttäviin sokkeloihin; toiset taas luottivat jumalisuuden ulkokuoreen soveltamatta tosi pyhyyttä käytännölliseen elämään. Tämä näkymä tuntui toivottomalta, mutta se vaihtui pian profeetan silmien eteen avautuvaksi ihmeelliseksi näyksi. Hän näki vanhurskauden auringon koittavan ja parantumisen sen siipien alla, ja haltioissaan hän huudahti: »Mutta ei jää pimeään se, mikä nyt on vaivan alla. Entiseen aikaan hän saattoi halveksituksi Sebulonin maan ja Naftalin maan, mutta tulevaisuudessa hän saattaa kunniaan merentien, Jordanin tuonpuoleisen maan, pakanain alueen. Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus» (Jes. 8: 23; 9: 1). Tämä loistava maailman Valo oli tuova pelastuksen kaikille kansanheimoille, sukukunnille, kielille ja kansoille. Hänen tehtävästään profeetta kuuli iankaikkisen Isän julistavan: »Liian vähäistä on sinulle, joka olet minun pal- velijani, kohottaa ennalleen Jaakobin sukukunnat ja tuoda takaisin Israelin säilyneet: minä panen sinut pakanain valkeudeksi, että minulta tulisi pelastus maan ääriin asti. — Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut; minä olen valmistanut sinut ja pannut sinut kansoille liitoksi, kohottamaan ennalleen maan, jakamaan hävitetyt perintöosat, sanomaan vangituille: ‘Käykää ulos!’ ja pimeydessä oleville: ‘Tulkaa esiin!’ - Katso heitä, he tulevat kaukaa! Katso, nuo pohjoisesta, nuo lännestä, nuo Siinimin maalta» (Jes. 49: 6, 8, 9,12).AO3 192.3

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents