Luku 5—Ankaraa nuhtelua

Jonkin aikaa Elia pysytteli vuoristoon kätkeytyneenä Keritin puron lähellä. Siellä häntä ruokittiin ihmeellisellä tavalla useita kuukausia. Myöhemmin, kun purosta loppui vesi jatkuvan kuivuuden vuoksi, Jumala kehotti palvelijaansa hakeutumaan turvaan pakanamaahan. Herra sanoi: »Nouse ja mene Sarpatiin, joka on Siidonin aluetta, ja asetu sinne. Katso, minä olen käskenyt leskivaimon elättää sinua siellä.»AO3 36.1

Tämä vaimo ei ollut israelilainen. Hän ei ollut koskaan päässyt osallistumaan Jumalan valitun kansan etuoikeuksista ja siunauksista. Mutta hän uskoi tosi Jumalaan ja oli vaeltanut sen valon mukaan, joka oli valaissut hänen polkuaan. Nyt kun Elian ei enää ollut turvallista jäädä Israelin maahan, Jumala lähetti hänet tämän vaimon luo saamaan turvapaikan hänen kodissaan.AO3 36.2