Temppelin uudelleen rakentaminen alkaa

»Juudan ja Benjaminin perhekuntapäämiehet sekä papit ja leeviläiset, kaikki, joiden hengen Jumala herätti» - nämä olivat se juutalaisten maanpakolaisten melkoinen jäännös, luvultaan noin viisikymmentätuhatta, joka päätti käyttää hyväkseen suurenmoista tilaisuutta, kun sitä kehotettiin »menemään ja rakentamaan Herran temppeliä Jerusalemiin». Heidän ystävänsä eivät päästäneet heitä lähtemään tyhjin käsin. »Kaikki, jotka asuivat heidän ympärillään, avustivat heitä hopeakaluilla, kullalla, tavaralla, karjalla ja kalleuksilla.» Näiden ja monien muiden vapaaehtoisten lahjojen lisäksi saatiin »Herran temppelin kalut, jotka Nebukadnessar oli vienyt pois Jerusalemista. — Ne Koores, Persian kuningas, tuotatti aarteistonvartijalle, Mitredatille, — kaikkiaan viisituhatta neljäsataa», annettavaksi uudelleen rakennettavan temppelin käyttöön (Esra 1: 5-11).AO3 307.1

Juudeaan palaavan joukon käskynhaltijan vastuun Kyyros antoi Serubbaabelille, joka oli kuningas Daavidin jälkeläisiä, ja hänen kanssaan oli ylimmäinen pappi Joosua. Pitkästä matkasta aution erämaan halki selviydyttiin turvallisesti, ja onnellisena tuo joukko kiitti Jumalaa hänen monista siunauksistaan ja ryhtyi heti kunnostamaan rikottua ja tuhottua. »Perhekuntapäämiehet» näyttivät esimerkkiä uhraamalla varois- taan helpottaakseen temppelin jälleenrakentamisen menojen peittämistä, ja kansakin uhrasi sitten runsaasti vähistäkin varoistaan (ks. Esra 2: 64-70).AO3 307.2

Mahdollisimman pian pystytettiin alttari temppelipihaan entisen alttarin paikalle. Tämän alttarin vihkimisen yhteydessä pidettyyn juhlaan »kokoontui kansa yhtenä miehenä», ja niin ryhdyttiin jälleen suorittamaan niitä pyhiä palveluksia, jotka olivat keskeytyneet silloin, kun Nebukadnessar hävitti Jerusalemin. »Ja he viettivät lehtimajanjuhlaa» ennen kuin erosivat jälleenrakentamaan ja kunnostamaan kotejaan (Esra 3:1-6).AO3 308.1

Alttarin pystyttäminen päivittäisiä polttouhreja varten ilahdutti suuresti uskollista jäännöstä. Auliisti he osallistuivat temppelin jälleenrakennuksen tarpeellisiin valmisteluihin ja rohkaistuivat sitä mukaa kuin ne edistyivät kuukaudesta toiseen. He eivät olleet moneen vuoteen saaneet havaita mitään näkyviä merkkejä Jumalan läsnäolosta. Mutta nyt kun heidän ympärillään oli paljon sellaista, mikä muistutti niin ikävästi heidän isiensä luopumuksesta, he kaipasivat jotakin pysyvää merkkiä jumalallisesta anteeksiannosta ja suosiosta. He pitivät Jumalan hyväksymistä tärkeämpänä kuin omaisuutensa ja entisten etujensa takaisin saamista. Hän oli auttanut heitä ihmeellisesti, ja heistä tuntui, että hän oli varmasti heidän kanssaan. Mutta he halusivat vielä suurempia siunauksia. Iloisin toivein he odottivat aikaa, jolloin saisivat temppelin valmistuttua nähdä hänen kirkkautensa loistavan sen sisältä.AO3 308.2

Rakennustarvikkeita valmistelevat miehet löysivät raunioista muutamia valtavan suuria kiviä, jotka oli tuotu temppeliin Salomon päivinä. Nämä saatettiin käyttökuntoon ja lisäksi valmistettiin paljon uutta materiaalia; pian työ etenikin siihen vaiheeseen, että oli laskettava peruskivi. Tämä tehtiin monien tuhansien läsnäollessa, jotka olivat tulleet seuraamaan työn edistymistä ja ilmaisemaan ilonsa sen johdosta, että saivat osallistua siihen. Kulmakivi asetettiin paikoilleen pappien soittaessa torvilla ja Aasafin jälkeläisten kymbaaleilla, ja kansa yhtyi laulamaan »ylistysja kiitosvirren Herralle: ‘Sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti Israelia kohtaan» (jae 11).AO3 308.3

Nyt jälleenrakennettava temppeli oli mainittu monissa profetioissa, jotka käsittelivät sitä suosiota, jota Jumala halusi osoittaa Siionia kohtaan, ja kaikkien kulmakiven laskemisessa mukana olleiden olisi pitänyt sydämestään yhtyä tilaisuudessa vallinneeseen juhlamieleen. Mutta tuona ilon päivänä kuultiin kaiken musiikin ja riemuhuutojen keskeltä muitakin ääniä. »Monet papit, leeviläiset ja perhekuntapäämiehet, vanhukset, jotka olivat nähneet edellisen temppelin, itkivät suurella äänellä, kun tämän temppelin perustus laskettiin heidän nähtensä» (jae 12).AO3 308.4

Oli luonnollista, että nämä vanhat miehet tulivat murheellisiksi ajatellessaan kauan jatkuneen katumattomuuden seurauksia. Jos he ja heidän sukupolvensa olisivat totelleet Jumalaa ja toteuttaneet hänen tarkoituksensa Israelin suhteen, ei Salomon rakentamaa temppeliä olisi hävitetty eikä heidän olisi tarvinnut joutua pakkosiirtolaisuuteen. Mutta kiittämättömyytensä ja uskottomuutensa takia heidät oli hajotettu pakanoiden sekaan.AO3 308.5

Mutta nyt olivat olosuhteet muuttuneet. Laupeudessaan Herra oli jälleen katsonut kansansa puoleen ja sallinut heidän palata omaan maahansa. Nyt olisi menneiden erehdysten murehtimisen pitänyt väistyä suuren ilon tunteiden tieltä. Jumala oli vaikuttanut Kyyroksen mieleen ja saanut hänet auttamaan heitä temppelin jälleenrakentamisessa, ja heidän olisi pitänyt tämän johdosta ilmaista syvä kiitollisuutensa. Mutta muutamat eivät havainneet Jumalan kaitselmuksen uusia johdatuksia. Iloitsemisen sijasta he viipyivät tyytymättömyyden ja masennuksen mielialoissa. He olivat nähneet Salomon temppelin loistokkuuden ja valittivat nyt pystytettävän rakennuksen heikompaa laatua.AO3 309.1

Napina ja valittelu sekä epäedulliset vertailut masensivat monia ja alensivat rakentajien mielialaa. Se sai työmiehet kyselemään, kannattiko heidän yleensä jatkaa sellaisen rakennuksen pystyttämistä, jota jo alun alkaen niin pahoin arvosteltiin ja itkettiin.AO3 309.2

Joukossa oli kuitenkin monia sellaisia, joita suurempi usko ja laajempi näkemys esti tulemasta niin tyytymättömiksi, vaikka he joutuivatkin toteamaan tämän rakennuksen vähemmän loistokkaaksi. »Monet taas korottivat äänensä riemuiten ja iloiten. Eikä voitu erottaa raikuvaa riemuhuutoa kansan äänekkäästä itkusta; sillä kansa nosti suuren huudon, niin että huuto kuului kauas» (jakeet 12,13).AO3 309.3

Ne jotka eivät riemuinneet temppelin kulmakiveä laskettaessa, olisivat kauhistuneet, jos olisivat edeltä nähneet uskonpuutteensa seuraukset. He eivät käsittäneet paheksumisensa ja pettymyksensä ilmausten vaikutusta eivätkä tienneet, miten paljon heidän tyytymättömät sanansa saattoivat viivyttää Herran huoneen valmistumista.AO3 309.4

Israelilaiset olivat ennen maanpakolaisuuttaan ylpeilleet temppelinsä mahtavuudesta ja sen vaikuttavista uskonnollisista palvelusmenoista. Mutta heidän jumalanpalveluksestaan oli usein puuttunut niitä ominaisuuksia, joita Jumala pitää olennaisimpina. Ensimmäisen temppelin mahtavuus ja sen palvelusten häikäisevä loisto eivät voineet suositella heitä Jumalalle, sillä he eivät uhranneet sitä, millä yksin oli arvoa hänen silmissään. He eivät tuoneet hänelle uhrilahjaksi katuvaa ja murtunutta mieltä.AO3 309.5

Kun Jumalan valtakunnan elintärkeät periaatteet unohdetaan, jumalanpalveluksen muotomenot tulevat moninaisiksi ja turhan loisteliaiksi. Kun luonteen kehittäminen laiminlyödään, sielun kaunistus puuttuu ja jumalisuuden yksinkertaisuutta väheksytään, silloin ylpeys ja koreilunhalu vaativat suurenmoisia kirkkoja, loistavia koristeluja ja vaikuttavia muotomenoja. Mutta tällä kaikella ei kunnioiteta Jumalaa. Hän ei arvosta seurakuntaansa sen ulkonaisten etujen vaan sen vilpittömän hurskauden perusteella, joka erottaa sen maailmasta. Hän arvioi sitä sen mukaan, miten sen jäsenet kasvavat Kristuksen tuntemuksessa ja edistyvät hengellisessä kokemuksessaan. Hän odottaa sen noudattavan rakkauden ja hyvyyden periaatteita. Mikään taiteen kauneus ei ole verrattavissa Kristuksen edustajissa ilmenevään luonteen ja mielenlaadun kauneuteen.AO3 309.6

Jokin seurakunta voi olla maan köyhimpiä. Se voi olla vailla kaikkea ulkonaista komeutta. Mutta jos sen jäsenet omaavat Kristuksen luonteen periaatteet, niin enkelit ovat mukana heidän jumalanpalveluksissaan. Kiitollisten sydänten kiitos ja ylistys kohoaa Jumalan luo suloisena uhrilahjana.AO3 310.1

»Kiittäkää Herraa,
sillä hän on hyvä,
sillä hänen armonsa
pysyy iankaikkisesti.
Niin sanokoot
Herran lunastetut,
jotka hän on lunastanut
ahdistuksen alta.»
»Laulakaa hänelle,
veisatkaa hänelle,
puhukaa kaikista
hänen ihmeistänsä.
Hänen pyhä nimensä
olkoon teidän kerskauksenne;
iloitkoon niiden sydän,
jotka etsivät Herraa.»
»Sillä hän ravitsee
nääntyvän sielun
ja täyttää nälkäisen
sielun hyvyydellä.» Ps. 107:1, 2; 105: 2, 3; 107: 9.AO3 310.2