Joona Jumalan puhuttelussa

Kun Joonalle selvisi, että Jumala halusi säästää kaupungin, joka katui pahuuttaan säkissä ja tuhassa, hänen olisi pitänyt olla ensimmäi- senä iloitsemassa Jumalan ihmeellisestä armosta. Mutta sen sijaan hän alkoi pohdiskella sitä, että häntä mahdollisesti pidettäisiin vääränä profeettana. Ajatellessaan maineensa turvaamista hän unohti tuon kurjan kaupungin asukkaiden äärettömän paljon suuremman sisäisen arvon. Kun Jumala armahti katuvia niniveläisiä, »Joona pahastui tästä kovin, ja hän vihastui». Ja hän valitti Jumalalle: »Enkö minä sitä sanonut, kun olin vielä omassa maassani? Siksihän minä ehätin pakenemaan Tarsiiseen. Sillä minä tiesin, että sinä olet armahtavainen ja laupias Jumala, pitkämielinen ja armosta rikas, ja että sinä kadut pahaa» (Joona 4:1, 2).AO3 127.8

Näin Joona jälleen jättäytyi kyselemään ja epäilemään, ja taaskin hän masentui. Ajattelematta vähääkään toisia ja tuntien olevansa pikemmin valmis kuolemaan kuin näkemään kaupunkia säästettävän, hän huudahti tyytymättömänä: »Ja nyt, Herra, ota minun henkeni, sillä kuolema on minulle parempi kuin elämä.»AO3 128.1

»Onko vihastumisesi oikea», Herra kysyi. »Niin Joona lähti kaupungista ja asettui kaupungin itäpuolelle. Hän teki itsellensä sinne lehtimajan ja kävi istumaan sen alle varjoon, kunnes näkisi, miten kaupungin oli käyvä. Mutta Herra Jumala toimitti risiinikasvin kasvamaan Joonan pään ylitse, varjostamaan hänen päätänsä ja päästämään häntä hänen mielipahastaan. Ja Joona iloitsi suuresti risiinikasvista» (jakeet 3-6).AO3 128.2

Sitten Herra antoi Joonalle havaintoopetuksen. »Seuraavana päivänä, aamun sarastaessa, Jumala toimitti madon kalvamaan risiinikasvia, niin että se kuivui. Ja auringon noustua Jumala toimitti tulikuuman itätuulen, ja aurinko paahtoi Joonaa päähän, niin että häntä näännytti. Niin hän toivotti itsellensä kuolemaa ja sanoi: ‘Parempi on minulle kuolema kuin elämä.’»AO3 128.3

Jälleen Jumala puhutteli profeettaansa: »Onko vihastumisesi risiinikasvin tähden oikea?» Ja Joona vastasi: »Oikea on vihastumiseni kuolemaan asti.»AO3 128.4

»Niin Herra sanoi: ‘Sinä armahdat risiinikasvia, josta et ole vaivaa nähnyt ja jota et ole kasvattanut, joka yhden yön lapsena syntyi ja yhden yön lapsena kuoli. Enkö siis minä armahtaisi Niiniveä, sitä suurta kaupunkia, jossa on enemmän kuin sata kaksikymmentä tuhatta ihmistä, jotka eivät vielä tiedä, kumpi käsi on oikea, kumpi vasen, niin myös paljon eläimiä?’» (jakeet 7-11).AO3 128.5

Hämmentyneenä, nöyryytettynä ja voimatta ymmärtää Jumalan tarkoitusta, joka sai hänet säästämään Niniven, Joona kuitenkin oli saamansa tehtävän mukaisesti varoittanut tuota suurta kaupunkia. Vaikkei tapahtunutkaan, mitä oli ennustettu, varoitussanoma oli silti Jumalan antama ja täytti Jumalan tarkoituksen. Hänen armonsa kirkastui pakanoille, jotka kauan olivat istuneet »pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin. - Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.catdog Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta» (Ps. 107:10,13,14, 20).AO3 128.6