Olot Jesajan aikana

Ussian hallituskausi lähestyi loppuaan, ja Jootam hoiti jo monia valtion asioita, kun kuninkaalliseen sukuhaaraan kuuluva nuori mies Jesaja kutsuttiin profeetan tehtävään. Jesajan toiminnan ajat olivat erityisen vaarallisia Jumalan kansalle. Profeetta joutuisi näkemään Israelin ja Syyrian yhtyneiden joukkojen tunkeutumisen Juudaan sekä näkemään Assyrian joukkojen leiriytymisen valtakunnan tärkeimpien kaupunkien edustalle. Hänen elinaikanaan Samaria kukistuisi, ja Israelin kymmenen heimoa hajotettaisiin kansakuntien sekaan. Assyrian joukot hyökkäisivät kerran toisensa jälkeen Juudaa vastaan, ja Jerusalem joutuisi ahdistavaan piiritykseen, joka ilman Jumalan ihmeellistä väliintuloa olisi merkinnyt sen antautumista. Eteläisen valtakunnan rauha oli jo vakavasti uhattuna. Jumalallinen varjelus oli väistymässä pois, ja Assyrian joukot olivat levittäytymäisillään Juudan alueen yli.AO3 148.3

Mutta niin ylivoimaisilta kuin ulkoiset vaarat näyttivätkin, ne eivät kuitenkaan olleet niin vakavia kuin sisäiset. Oman kansan turmelus aiheutti Herran palvelijalle suurinta huolta ja syvimmän masennuksen. Ne joiden olisi pitänyt olla valonkantajina kansojen joukossa, olivat luopumuksensa ja kapinallisuutensa vuoksi joutumassa Jumalan rangaistusten alaisiksi. Monet niistä epäkohdista, jotka jouduttivat pohjoisen valtion pikaista tuhoutumista ja joita Hoosea ja Aamos olivat äskettäin jyrkästi arvostelleet, turmelivat nopeasti myös Juudan valtakuntaa.AO3 148.4

Kansan yhteiskunnallisten olojen kannalta tulevaisuus näytti erityisen synkältä. Oli niitä, jotka voitonhimoisina liittivät talon taloon ja yhdistivät pellon peltoon (ks. Jes. 5: 8). Oikeutta vääristeltiin, ja köyhiä kohdeltiin säälimättömästi Näistä paheista Jumala sanoi: »Teidän taloissanne on kurjilta ryöstettyä tavaraa. Kuinka saatatte runnella minun kansaani ja ruhjoa kurjien kasvot?» (Jes. 3: 14, 15). Tuomaritkin, joiden tehtävänä oli suojella avuttomia, tukkivat korvansa köyhien ja puutteenalaisten, leskien ja orpojen huudoilta (ks. Jes. 10:1,2).AO3 148.5

Sortoon ja rikkauteen liittyi ylpeyttä ja korskeutta, juopottelua ja irstasta menoa (ks. Jes. 2: 11, 12; 3: 16, 18-23; 5: 22, 11, 12). Eikä Jesajan aikana epäjumalanpalvontakaan enää herättänyt kummastusta (ks. Jes. 2: 8, 9). Vääryydet olivat levinneet kaikkiin yhteiskuntapiireihin siinä määrin, että ne harvat, jotka pysyivät uskollisina Jumalalle, olivat usein kiusattuja masentumaan ja vaipumaan epätoivoon. Näytti siltä kuin Jumalan aikomukset Israelin suhteen raukeaisivat tyhjiin ja että kapinoiva kansakunta joutuisi saman kohtalon alaiseksi kuin Sodoma ja Gomorra.AO3 149.1

Näissä oloissa ei ollut yllättävää, että kun Jesaja Ussian viimeisenä hallitusvuotena kutsuttiin julistamaan Juudalle Jumalan varoitusja nuhdesanomia, hän kavahti vastuuta. Hän tiesi hyvin joutuvansa kohtaamaan sitkeää vastustusta. Kun hän tajusi olevansa kykenemätön selvittämään tilannetta ja ajatteli joutuvansa työskentelemään uppiniskaisen ja epäuskoisen kansan parissa, tehtävä näytti hänestä toivottomalta. Luopuisiko hän epätoivoisena siitä ja Jättäisi Juudan rauhassa harjoittamaan epäjumalain palvontaansa? Tulisivatko Niniven jumalat hallitsemaan maata uhitellen taivaan Jumalaa?AO3 149.2