LUKU 115—KRISTILLINEN VIERAANVARAISUUS

Me olisimme onnellisempia ja suuremmaksi hyödyksi, jos kotielämässämme ja seurustelussamme vallitsisivat Kristuksen sävyisyys ja yksinkertaisuus. Sensijaan että ponnistelisimme saadaksemme kotimme hienoiksi siten herättääksemme vieraittemme ihailua ja kateutta, meidän tulisi pyrkiä tekemään kaikki ympärillämme olevat onnellisiksi iloisuudellamme, myötätunnollamme ja rakkaudellamme. Nähkööt vieraamme, että me koetamme mukautua Kristuksen tahtoon. Nähkööt he meissä, vaikka osamme olisikin alhainen, tyytyväisen ja kiitollisen mielen. Tosi kristillisen kodin koko ilmapiiri uhkuu rauhaa ja lepoa, Sellainen esimerkki ei voi olla vaikuttamatta ...SN 336.1

Pyrkiessämme tekemään vieraittemme olon viihtyisäksi ja mukavaksi älkäämme unohtako velvollisuuksiamme Jumalaa kohtaan. Rukoushetkeä ei saa laiminlyödä missään tapauksessa. Älkää puhelko ja huvitelko, kunnes kaikki ovat liian väsyneitä nauttiakseen hartaushetkestä. Näin tehden tuomme Jumalalle virheellisen uhrin. Meidän tulisi esittää rukouksemme Jumalalle ja korottaa äänemme riemuisiin, kiitollisiin ylistyslauluihin varhaisena iltahetkenä, jolloin voimme rukoilla kiirehtimättä ja selvin ajatuksin.SN 336.2

Saakoot kaikki, jotka vierailevat kristityn kodissa, nähdä, että rukoushetki on päivän kallein, pyhin ja onnellisin hetki. Näillä hartaushetkillä on jalostava, kohottava vaikutus kaikkiin, jotka ottavat niihin osaa. Ne tuovat mieleen rauhaa, lepoa ja kiitollisuutta. — Review and Herald, marrask. 29 p. 1887.SN 336.3