Keino kevytmielisyyttä vastaan

Kristus eli meidän tähtemme työteliästä ja itsensäuhraavaa elämää — emmekö me siis voi kieltää itseämme hänen tähtensä? Eivätkö sovitus, jonka hän meidän puolestamme on suorittanut ja vanhurskaus, jonka hän tahtoo antaa meille, ole kyllin arvokkaita aiheita täyttämään mielemme? Jos nuoret haluavat etsiä aarteita Raamatun aarrekammiosta, jos he haluavat ajatella sitä. anteeksiantamusta, rauhaa ja vanhurskautta, joka kruunaa itsekieltäymyksessä eletyn elämän, ei heillä ole minkäänlaista halua epäilyttäviin huvituksiin ja nautintoihin.SN 385.2

Kristus iloitsee, kun nuorten ajatukset askartelevat suuressa ja ylevässä pelastusajatuksessa. Hän jää asumaan kaikkien sellaisten sydämeen täyttäen ne ilolla ja rauhalla. Kristuksen rakkaus sydämessä on kuin vesilähde, ‘’joka kum- puaa iankaikkiseen elämään”... Ne joiden sydämessä on tämä rakkaus, puhuvat mielellään siitä, mitä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat.SN 385.3

Iankaikkinen Jumala on vetänyt rajaviivan pyhän ja syntisen, kääntyneen ja kääntymättömän välille. Nämä kaksi luokkaa eivät sekaannu toisiinsa huomaamatta, kuten sateenkaaren värit, vaan niillä on ero kuin yöllä ja päivällä. Jumalan kansa ei voi ilman vaaraa läheisesti seurustella niiden kanssa, jotka tuntevat totuuden, mutta eivät noudata sitä. Patriarkka Jaakob huudahtaa puhuessaan jostakin poikiensa teoista, joita hän kauhistuen ajatteli: ‘’Heidän neuvoonsa ei suostu minun sieluni, heidän seuraansa ei yhdy minun sydämeni.“ Hän tunsi, että hänen oma kunniansa tahraantuisi, jos hän liittyisi syntisiin ja heidän tekoihinsa. Hän osoitti vaaran, varoittaen meitä karttamaan huonoa seuraa, jottei paha tarttuisi meihin. Ja Pyhä Henki antaa samanlaisen varoituksen apostoli Paavalin välityksellä: ‘’Älköön teillä olko mitään osallisuutta pimeyden hedelmättömiin tekoihin, vaan päinvastoin nuhdelkaakin niistä.“ — ‘’The Youth’s Instructor, helmik. 4 p. 1897.SN 386.1