EVANKELIUMI MOLEMMISSA ARMOTALOUKSISSA, 23. maaliskuuta

»Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa.» Jaak. 1: 17.PP 97.1

Aadamin lankeemuksesta lähtien on maailman tapana ollut tehdä syntiä, ja meidän on tarpeellista tietää, mitä synti on. Johannes sanoo: “Jokainen, joka tekee synnin, tekee myös laittomuuden; ja synti on laittomuus” (1 Joh. 4: 4). ^{93YI 20.10.1898}PP 97.2

Jumalan aivoitukseen ei sisälly vain vapautus kärsimyksestä vaan pelastus itse synnistä. Sielu, joka on turmeltunut ja epämuodostunut, on puhdistettava ja muutettava. ^{94Vs 93}PP 97.3

Saatanan alentamien ja orjuuttamien sielujen on määrä pelastua evankeliumin kautta, tullakseen osallisiksi Jumalan lasten kirkkauden vapaudesta. ^{95Vs 93}PP 97.4

Evankeliumi on Jumalan voima ja viisaus. ^{96FE 262}PP 97.5

Kristus oli lähetetty maahan edustamaan luonteeltaan Jumalaa. Hän itse oli evankeliumi. ^{97RH 17.7.1896}PP 97.6

Monet, jotka väittävät uskovansa evankeliumin ja opettavansa sitä, syrjäyttävät Vanhan testamentin kirjoitukset, joista Kristus sanoi: “Ne juuri todistavat minusta” (Joh. 5: 39). Hylkäämällä vanhan he itse asiassa hylkäävät myös uuden, sillä molemmat ovat erottamattoman kokonaisuuden osia. Kukaan ei voi esittää oikein Jumalan lakia ilman evankeliumia eikä evankeliumia ilman lakia. Laki on evankeliumi kirjaimellisessa muodossa, ja evankeliumi on laki elämässä ilmaistuna. Laki on juuri ja evankeliumi on sen tuottama tuok-suva kukka ja hedelmä. ^{98KV 89}PP 97.7

Hän joka julisti lain Siinailta ja antoi Moosekselle uhritoimitusten lakisäädökset, on sama, joka esitti vuorisaarnan. Molemmissa armotalouksissa on sama opettaja. Jumalan vaatimukset ovat samat. Hänen hallintonsa periaatteet ovat samat. Sillä kaikki on lähtöisin hänestä, “jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa”. ^{99PP 353}PP 97.8

Uuden testamentin evankeliumi ei ole Vanhan testamentin tason alentamista kohtaamaan syntistä ja pelastamaan häntä synneissään. Jumala vaatii kaikilta alamaisiltaan kuuliaisuutta, kaikkien käskyjensä täydellistä tottelemista. ^{1006BC 1072}PP 97.9