Loading...
Larger font
Smaller font
Copy
Print
Contents

Kristuksen wertaukset

 - Contents
  • Results
  • Related
  • Featured
No results found for: "".
  • Weighted Relevancy
  • Content Sequence
  • Relevancy
  • Earliest First
  • Latest First
    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents

    Sowelluttaminen Juudan kansaan.

    Kun Kristus puhui wertauksen rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta, oli moni juutalainen samassa surkuteltawassa asemassa kuin tämä rikas mies käyttäessään Herran antamaa hywyyttä itsekkääseen nautintoon ja walmistuen kuulemaan nämä sanat: “Sinä olet waakalla punnittu ja liian kewiäksi hawaittu.”2Dan. 5: 27. Rikkaalle miehelle oli suotu ajallista ja henkistä siunausta, mutta hän kieltäytyi toiminnasta Jumalan kanssa näiden lahjojen käyttämisessä. Samallainen oli juutalaisen kansan laita. Herra oli juutalaisten huostaan jättänyt pyhiä totuuksia. Hän oli walinnut heidät armonsa haltijaksi. Hän oli antanut heille ajallisia ja henkisiä etuja, ja waati, että he puolestaan jakaisiwat muille näitä siunauksia. He oliwat saaneet erityistä opetusta welwollisuuksissa weljiä kohtaan, jotka oliwat joutuneet harhateille, wierasta kohtaan heidän portillaan ja köyhiä kohtaan heidän keskellään. Heidän ei tulisi etsiä yksistään omaa etua, waan muistaa tarwitsewia ja jakaa siunauksestaan heillekin. Ja Jumala lupasi siunata heitä sen mukaan kun he harjottiwat rakkauden ja armeliaisuuden töitä. Mutta kuten rikas mies, eiwät he ojentaneet auttawaa kättä liewittääkseen kärsiwien ihmisten ajallisia eikä henkisiä tarpeita. Ylpeillen pitiwät he itseään Jumalan walittuna kansana mutta sittenkään eiwät he häntä palwelleet eikä kunnioittaneet. He paniwat koko luottamuksensa siihen, että oliwat Abrahamin lapsia. “Me olemme Abrahamin siemen”1Joh. 8: 33. sanoiwat he ylpeillen. Kun ratkaisewa käännekohta tuli, osottautuiwat he eronneensa pois Jumalasta ja panneensa luottamuksen Abrahamiin juuri kuin Jumalaan.KW 267.2

    Kristus tahtoi, että walo loistaisi Judan kansan pimitettyyn mieleen. Hän sanoi heille: “Jos olisitte Abrahamin lapsia, niin tekisitte Abrahamin tekoja. Mutta nyt tawoitatte minua tappaaksenne, minua, joka olen puhunut teille totuuden, jonka olen kuullut Jumalalta; semmoista Abraham ei tehnyt.”2Joh. 8: 39, 40.KW 268.1

    Kristus ei pannut mitään arwoa sukulaisuudelle. Hän opetti että henkinen yhteys on korkeammalla luonnollista sukulaisuutta. Juutalaiset sanoiwat polweutuwansa Abrahamista, mutta kun he eiwät tehneet Abrahamin töitä, osottiwat he, etteiwät olleet hänen oikeita lapsiaan. Ainoastaan ne, jotka henkisessä suhteessa näyttäwät olewan Abrahamin tapaisia tottelemalla Jumalan ääntä, pidetään hänen tosi perillisinään. Waikka kerjäläinen kuului siihen luokkaan, jota ihmiset halweksiwat, tunnusti Kristus hänet sellaiseksi, jonka kanssa Abraham tunsi itsensä mitä läheisemmäksi sukulaiseksi.KW 268.2

    Waikka rikas mies oli kaikkien elämän mukawuuksien ympäröimä, oli hän niin tietämätön, että asetti Abrahamin sille paikalle, jossa Jumalan pitäisi olla. Jos hän olisi pannut arwoa suu- rille eduilleen ja antanut Jumalan Hengen muodostaa mielensä ja sydämensä, olisi hän ottanut aiwan toisen aseman. Samallainen oli sen kansankin suhde, jota hän edusti. Jos juutalaiset olisiwat kuulleet Jumalan kutsua, olisi heidän tulewaisuutensa ollut aiwan toisellainen. He olisiwat näyttäneet omaawansa todellisen henkisen arwostelukywyn. Heillä oli wälikappaleita, jotka Jumala olisi lisännyt niin, että heillä olisi ollut kylliksi siunatakseen ja walaistakseen koko maailmaa. Mutta he oliwat poikenneet Herran poluilta niin kauas, että koko heidän elämänsä oli turmeltunut. Herran tawaran hoitajina eiwät he käyttäneet lahjojaan totuuden ja wanhurskauden waatimusten mukaisesti. He eiwät ottaneet ijäisyyttä laskuihinsa ja heidän uskottomuutensa seurauksena oli, että koko kansa joutui turmioon.KW 268.3

    Kristus tiesi, että juutalaiset Jerusalemin häwityksessä muistaisiwat hänen warotuksensa. Ja niin olikin todella. Kun tuo suuri onnettomuus kohtasi Jerusalemia, kun nälänhätä ja kaikellaiset kärsimykset tuliwat kansan osaksi, muistiwat he nämä Kristuksen sanat ja ymmärsiwät wertauksen. He oliwat itse tuottaneet päällensä onnettomuuden, kun eiwät antaneet Jumalan antaman walon loistaa maailmaan.KW 269.1

    Larger font
    Smaller font
    Copy
    Print
    Contents