Luku 26—“Ystäwiä wäärästä mammonasta”
Kristus tuli maailmaan siihen aikaan, jolloin tawaton maailmallisuus oli wallalla. Ihmiset kunnioittiwat wähemmän ijäistä kuin ajallista, wähemmän tulewaa kuin nykyistä. He sekottiwat harhakuwat todellisuuteen, ja todellisuuden harhakuwiin. He eiwät nähneet uskon silmillä näkymätöntä maailmaa. Saatana esitti heille tämän maailman asiat honkuttelewassa walossa, ja näille houkutuksille he omistawat kaiken huomaawaisuutensa.KW 363.1
Kristus tuli tehdäkseen käänteen tässä asiain järjestyksessä. Hän koetti murtaa sitä lumousta, joka ihmiset sokaisi ja kahlehti. Opetuksessaan koetti hän asettaa taiwaan ja maan asiat oikeaan suhteeseen keskenään ja kääntää ihmisten ajatukset nykyisyydestä tulewaisuuteen. Ajallisista huolista tahtoi hän kääntää heidän mielensä ijäisiä ajattelemaan.KW 363.2
“Oli eräs rikas mies, sanoi hän, jolla oli taloudenhoitaja, ja tätä syytettiin hänelle hänen omaisuutensa häwittämisestä.” Rikas mies oli jättänyt kaiken omaisuutensa tämän palwelijan käsiin, mutta palwelija oli uskoton, ja hänen herransa sai wihiä omaisuutensa häwittämisestä. Hän päätti erottaa hänet palwe- luksestaan ja kutsui hänet luokseen tutkiakseen hänen tilinsä. “Mitä kuulenkaan sinusta”, sanoi hän. “Tee tili taloudenhoidostasi, sillä et saa enää hoitaa talouttani.”KW 363.3
Jos joutuisi erotettawaksi, olisi taloudenhoitajalla kolme tietä walittawana. Hänen pitäisi tehdä työtä, kerjätä tai nähdä nälkää. Silloin sanoi hän itsekseen: “Mitä minä teen, kun isäntäni ottaa minulta pois taloudenhoidon? Kaiwaa en jaksa, kerjätä häpeän. Minä tiedän, mitä teen, että ottaisiwat minut taloihinsa, kun minut pannaan pois taloudenhoidosta. Ja hän kutsui tykönsä itsenkunkin isäntänsä welallisista ja sanoi ensimäiselle: Paljonko sinä olet welkaa isännälleni? Tämä sanoi: Sata astiaa öljyä. Niin hän sanoi hänelle: Tässä on welkakirjasi, istu ja kirjoita pian wiisikymmentä. Sitten hän sanoi toiselle: Entä sinä, paljonko sinä olet welkaa? Tämä sanoi: Sata tynnyriä nisuja. Hän sanoi hänelle: Tässä on welkakirjasi, kirjoita kahdeksankymmentä.”KW 364.1
Tämä uskoton palwelija teki toiset osallisiksi epärehellisyyteensä. Hän petti herransa welallisten eduksi ja nämä sitoutuiwat, hywäksymällä hänen tuumansa, ottamaan hänet ystäwänä koteihinsa.KW 364.2
“Ja isäntä kehui wäärää taloudenhoitajaa siitä, että hän oli toiminut älykkäästi.” Tuo maallismielinen mies kehui sen miehen teräwyyttä, joka petti hänet. Mutta rikkaan miehen ylistys ei ollut sama kuin Jumalan ylistys.KW 364.3
Kristus ei kehunut wäärää taloudenhoitajaa, mutta hän käytti hywäkseen yleistä menettelyä walaistakseen sitä opetusta, jonka tahtoi antaa. “Tehkää itsellenne ystäwiä wäärällä mammonalla, jotta sen loppuessa ottaisiwat teidät wastaan ijäisiin majoihin.”KW 364.4
Fariseukset oliwat moittineet Wapahtajaa siitä, että hän seurusteli publikaanien ja syntisten kanssa, mutta siitä huolimatta hän mielenkiinnolla koetti waikuttaa näiden hywäksi. Hän näki, että heidän toimensa saattoi heidät kiusaukseen. Heitä ympäröi kaikellaiset houkutukset. Ensi askel wääryyteen oli helposti otettu ja sitte luisuttiin nopeasti alas suurempaan epärehellisyyteen ja uusiin rikoksiin. Kristus koetti kaikin tawoin näyttää heille korkeampia tarkotusperiä ja jalompia periaatteita. Tämä tarkotus hänellä oli mielessä kertoessaan wertauksen uskottomasta palwelijasta. Publikaanien keskuudessa oli sattunut juuri sellainen tapaus, josta wertauksessa puhutaan ja Kristuksen kuwauksessa he tunsiwat oman menettelynsä. Heidän huomionsa kiintyi ja moni oppi suuren hengellisen totuuden näistä sanoista, jotka kuwasiwat heidän omaa epärehellistä menettelyään.KW 364.5
Mutta Kristus lausui wertauksen wälittömästi opetuslapsilleen. Heille totuuden hapatus ensin ilmotettiin, ja heidän kauttaan se piti ulotettaman muille. Monta Kristuksen opetusta eiwät opetuslapset ensin woineet käsittää, ja usein näyttiwät ne melkein joutuwan unohduksiin. Mutta Pyhän Hengen waikutuksesta nämä totuudet jälkeenpäin selwisiwät, ja opetuslapset esittiwät ne eläwästi äsken kääntyneille, jotka liittyiwät seurakuntaan.KW 365.1
Wapahtaja puhui fariseuksillekin. Hän ei lakannut toiwomasta, että heihin waikuttaisi hänen sanojensa woima. Moni oli tullut sywästi wakuutetuksi, ja kun he kerran tuliwat Pyhän Hengen täydellisen waikutuksen alaisiksi, alkaisi moni heistä uskoa Kristukseen.KW 365.2
Fariseukset oliwat koettaneet saattaa Kristusta huonoon maineeseen syyttämällä häntä seurustelusta publikaanien ja syntisten kanssa. Nyt käänsi hän ojennuksen näitä syyttäjiä kohtaan. Sen tapauksen, jonka tiedettiin sattuneen publikaanien keskuudessa, esitti hän fariseuksille heidän omana menettelynään, ja näyttäen sen ainoan keinon, jolla he saattoiwat panna pois wirheensä.KW 365.3
Uskottomalle palwelijalle oli herran omaisuus uskottu hywäntekewäisyystarkotuksiin, mutta hän oli käyttänyt ne omaksi hywäkseen. Samallainen oli Israelin laita. Jumala oli walinnut Abrahamin siemenen ja mahtawalla käsiwarrella oli hän wapauttanut heidät Egyptin orjuudesta. Hän oli tehnyt heidät pyhien totuuksien säilyttäjiksi maailman siunaukseksi. Hän oli uskonut heille elämän sanan, jotta he jakaisiwat sen waloa muille. Mutta hänen uskottunsa oliwat käyttäneet näitä lahjoja itsensä rikastuttamiseksi.KW 365.4
Itserakkauden ja itsewanhurskauden täyttäminä fariseukset käyttiwät wäärin sitä omaisuutta, jonka Jumala oli heille uskonut käytettäwäksi hänen kunniakseen.KW 366.1
Palwelija wertauksessa ei ollut pitänyt huolta tulewaisuudesta. Sen omaisuuden, joka hänelle oli uskottu toisten hywäksi käytettäwäksi, oli hän käyttänyt omiin tarpeisiinsa, sillä hän oli ajatellut waan nykyisyyttä. Kun hallitus otettiin häneltä pois, ei hän olisi woinut mitään kutsua omakseen. Mutta hänen herransa omaisuus oli wielä hänen hallussaan, ja hän päätti käyttää sitä sellaisella tawalla, että hänen oma tulewaisuutensa olisi turwattu puutteelta. Tämän tuuman toteuttamiseksi piti hänen keksiä uusi suunnitelma. Itselleen kokoomisen sijasta piti hänen antaa muille. Tällä tawoin saattoi hän hankkia itselleen ystäwiä, jotka ottaisiwat hänet luokseen sitte kun hänet oli pantu pois wiralta. Niin oli fariseustenkin laita. Hallitus otettaisiin pian heiltä pois, ja heitä kehotettiin pitämään huolta tulewaisuudesta. Ainoastaan muiden parasta katsomalla woisiwat he hyödyttää itseään. Ainoastaan jakamalla muille Jumalan lahjoja tässä elämässä saattoiwat he huolehtia ijäisyydestä.KW 366.2
Kerrottuaan wertauksen sanoi Jeesus: “Sillä tämän maailman lapset owat suhteessaan omaan sukukuntaansa älykkäämmät kuin walon lapset.” Tämä tarkottaa sitä, että tämän maailman wiisaat owat taitawampia pitäessään huolta itsestään kuin ne, jotka tunnustawat olewansa Jumalan lapsia, owat Jumalan asioita ajaessaan. Niin oli Kristuksen aikaan ja niin on nytkin. Katsokaa monen sellaisen elämää, jotka wäittäwät olewansa kristittyjä. Herra on warustanut heidät sielunlahjoilla, woimalla ja waikutuswallalla sekä rahoilla, niin että he hänen kanssaan woisiwat vaikuttaa suuressa pelastustyössä. Kaikki hänen lahjansa owat annetut ihmiskunnan hywäksi, kärsiwäin ja tarwitsewain awuksi. Meidän welwollisuutemme on rawita nälkäisiä, pukea alastomia, pitää huolta leskistä ja isättömistä sekä palwella ahdistettuja ja sorrettuja. Jumalan tarkotus ei ollut, että näitä äärettömiä on onnettomuuksia piti maailmassa oleman. Ei ole hänen tahtonsa, että toisella ihmisellä on yllin kyllin kaikkia elämän nautinnoita, kun taas toisen lapset nälkäisinä itkewät leipää. Ne warat, jotka omistamme yli elämän jokapäiwäisten tarpeitten, owat meille annetut sitä warten, että tekisimme niillä hywää, hyödyttäisimme ihmiskuntaa. Herra sanoo: “Myökää, mitä teillä on ja antakaa almuja.” Heidän tulee olla “anteliaita ja omastansa jakelewia.” “Kun teet pidot, kutsu köyhiä, rampoja, ontuwia, sokeita.” “Päästää wääryydellä sidotuita, katkoo ikeen kahleita, laskee waiwatuita wapauteen ja kun te kaikkinaiset ikeet särjette, kun leipäsi nälkäiselle taitat ja kurjat kulkijat kotiisi saatat, nähdessäsi alastoman peität sen” ja “rawitset raadollisen sielun”. “Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa ewankeliumia kaikille luoduille.” Sellaisia owat Herran käskyt. Suorittaako tämän työn tuo suuri joukko, jotka tunnustawat olewansa kristittyjä?KW 367.1
Oi, miten moni käyttää Jumalan lahjoja waan omaksi hywäkseen! Kuinka moni hankkii itselleen taloja ja omaisuutta lakkaamatta! Kuinka moni tuhlaa rahojaan huwituksiin, herkkuihin, ylöllisiin asunnoihin, huonekaluihin ja pukuihin! Heidän lähimäisensä jääwät onnettomuuden ja rikosten, taudin ja kuoleman käsiin. Suuret joukot nääntywät ilman sääliwää silmäystä, hellää sanaa tai ystäwällistä tekoa.KW 367.2
Ihmiset pettäwät Jumalaa. Se itsekäs tapa, jolla he käyttäwät warojaan, ryöstää Herralta sen kunnian, jonka pitäisi heijastua häneen kärsiwän ihmiskunnan auttamisessa ja sielujen pelastuksessa. He kawaltawat hänen uskomiaan waroja. Herra selittää: “Minä lähestyn teitä tuomioksi ja olen nopea todistaja niitä wastaan, jotka polkewat palkkamiehen palkkaa, leskeä ja orpoa ja muukalaista sortawat.” “Sopiiko ihmisen Jumalaa pettää, niinkuin te petätte Minua? Niin te sanotte: Missä me sinua petämme? Kymmenyksissä ja ylennysuhreissa. Kirouksella te olette kirotut, sentähden, että te Minua petätte, koko kansa. Kuulkaa nyt, te rikkaat... Teidän rikkautenne on mädännyt ja teidän waatteenne owat koin syömät, kultanne ja hopeanne on ruostunut, ja niiden ruoste on olewa todistuksena teitä wastaan...” Olette koonneet aarteita näinä wiimeisinä päiwinä. “Te olette herkutelleet maan päällä ja hekumoinneet.” “Katso työmiesten palkka, jonka olette heiltä, wainioittenne niittäjiltä pidättäneet, huutaa ja leikkuumiesten walittelut owat tunkeneet Herran Sebaotin korwiin.”KW 368.1
Jokaiselta waaditaan tili hänelle uskotuista lahjoista. Wiimeisenä tuomiopäiwänä ne rikkaudet, joita ihmiset owat koonneet,KW 368.2
owat heille kokonaan arwottomia. Heillä ei ole mitään, jota woisiwat kutsua omakseen.KW 368.3
Ne, jotka kuluttawat elämänsä maallisten rikkauksien kokoomisessa, osottawat ijankaikkisesta menestyksestään paljon wähemmän huolta kuin epärehellinen palwelija maallisesta toimeentulostaan. Ne, jotka tunnustawat olewansa walon lapsia, owat tyhmempiä kuin tämän maailman lapset sukukuntaansa nähden. Nämä owat niitä, joista profeetta puhuu näyssään suuresta tuomiopäiwästä: “Sinä päiwänä ihmiset heittäwät hopeajumalansa ja kultajumalansa, jotka he owat tehneet itsellensä kumarrettawiksi, myyrille ja yököille, mennäksensä kallioitten luoliin ja wuorien koloihin Herran hirmuisuutta ja hänen korkeutensa kirkkautta pakoon, kun hän nousee maata peljättämään.”KW 368.4
“Tehkää itsellenne ystäwiä wäärällä mammonalla”, sanoo Kristus, “jotta sen loppuessa ottaisiwat teidät wastaan ijäisiin majoihin.” Jumala ja Kristus sekä enkelit palwelewat kaikkia murheellisia, kärsiwiä ja syntisiä. Antaudu sinäkin Jumalantyöhön, käytä hänen lahjojaan hänen karkotuksensa mukaan ja sinä tulet taiwaallisten olentojen yhteyteen. Sydämesi lyö yhdenmukaisesti heidän sydäntensä kanssa, ja sinun luonteesi tulee samallaiseksi kuin heidänkin. Nämä ikuisten majojen asukkaat eiwät ole wieraita sinulle. Kun maallinen waellus on päättynyt, lausuwat wartijat taiwaan portilla sinut terwetulleeksi.KW 369.1
Ne warat, jotka käytetään toisten hywäksi, tuottawat palkinnon. Rikkaudet, jotka käytetään oikein, saawat aikaan paljon hywää. Niiden kautta woitetaan sieluja Kristukselle. Se, joka kul- kee Kristuksen suuntaa, saa taiwaan majoissa nähdä ne, joiden edestä hän on työskennellyt ja waroja uhrannut maan päällä. Kiitollisuudella wapautettu muistaa niitä, jotka owat olleet awullisia hänen pelastuksessaan. Taiwas käy rakkaaksi niille, jotka owat olleet uskollisia työssä sielujen pelastukseksi.KW 369.2
Tämän wertauksen opetus koskee kaikkia. Jokainen on edeswastuussa siitä armosta, joka hänelle on annettu Kristuksen kautta. Elämä on liian wakawa käsittääkseen yksistään ajallisia tai maallisia huolia. Herran tahto on, että jaamme muille sitä, mitä ikuinen ja näkymätön antaa meille.KW 370.1
Joka wuosi joutuu miljoonia ihmissieluja walmistumattomina auttamattomasti kadotettuina ijankaikkisuuteen. Meidän waihtelewassa elämässämme awantuu joka hetki uusia mahdollisuuksia, miten woidaan woittaa sieluja Kristukselle. Nämä mahdollisuudet tulewat ja katoawat lakkaamatta. Jumala tahtoo, että käyttäisimme niitä parhaamme mukaan. Kuluu päiwiä, wiikkoja ja kuukausia, ja meillä on päiwä, wiikko tai kuukausi wähemmän aikaa suorittaa hänen työtään. Wielä muutamia wuosia, ja me kuulemme sen äänen, jota kukaan ei woi wastustaa, lausuwan: “Tee tili taloudenhoidostasi.”KW 370.2
Kristus kehottaa kaikkia miettimään. Tee rehellinen lasku. Laske toiselle waakalaudalle Jeesus — se on ikuiset aarteet, elämä, totuus ja Kristuksen ilo pelastetuissa sieluissa, ja laske toiselle kaikki maailman ilot. Laske toiseen oman sielusi hukka sekä niiden sielujen, jotka sinun kauttasi olisi woitu woittaa ijäiselle elämälle, ja laske toiselle itsellesi ja heille elämä, joka mitataan äärettömän Jumalan elämän mukaan. Harkitse aikaa ja ijankaikkisuutta. Ollessasi näissä mietteissä, sanoo Kristus: “Mitä hyötyä on ihmisellä siitä, jos hän woittaa omakseen koko maailman, mutta menettää sielunsa?”KW 370.3
Jumala tahtoo, että walitsemme taiwaallisen maallisen sijasta. Hän näyttää meille mahdollisuuksia, miten woitamme taiwaallisen omaisuuden. Hän innostaa meitä korkeimmassa pyrkimyksis- sämme ja warjelee walittuja aarteitamme. Hän selittää: “Minä teen miehen kultaa kalliimmaksi ja ihmisen Ofirin kultaa arwokkaammaksi.” Kun häwiäwät ne rikkaudet, joita koi syö ja ruoste raiskaa, saawat Kristuksen seuraajat iloita taiwaallisista aarteistaan, niistä rikkauksista, jotka eiwät koskaan katoa.KW 370.4
Kaiken maailman ystäwyyttä parempi on ystäwyys Kristuksen pelastettujen kanssa. Paljon parempi kuin omistusoikeus mitä komeimpaan palatsiin maan päällä on oikeus astua niihin taiwaallisiin majoihin, jotka meidän Herramme on mennyt walmistamaan. Ja paremmat kaikkia maallisia ylistyssanoja owat Wapahtajan sanat uskollisille palwelijoilleen: “Tulkaa, Isäni siunatut, ja omistakaa se waltakunta, joka on ollut teille walmistettuna maailman perustamisesta asti.”KW 371.1
Niille, jotka owat tuhlanneet omaisuutensa, antaa Kristus wielä tilaisuutta koota itselleen pysyväisiä aarteita. Hän sanoo: “Antakaa, niin teille annetaan.” “Tehkää itsellenne kukkarot, jotka eiwät wanhene, loppumaton aarre taiwaisiin, jossa ei waani waras eikä turmele koi.” “Neuvo niitä, jotka nykyisessä maailman ajassa owat rikkaita... että tekewät hywää, hywissä töissä rikastuwat, owat anteliaita ja omastansa jakelewat, kooten itselleen aarteen, hywän perustuksen tulewaisuuden waralle, jotta woittaisiwat itselleen tosi-elämän.”KW 371.2
Anna omaisuutesi mennä ennen sinua taiwaaseen. Kokoa aarteesi Jumalan istuinten wiereen. Hanki itsellesi omistusoikeus Kristuksen äärettömiin rikkauksiin. “Tehkää itsellenne ystäwiä wäärällä mammonalla, jotta sen loppuessa ottaisiwat teidät wastaan ijäisiin majoihin.”1Perustuu Luuk. 16: 1—9.KW 371.3