Luku 45—Lasten kasvatus äidin tärkein velvollisuus
Oikein kasvatetun lapsen mahdollisuudet. — Jumala näkee pienen ihmisenalun kaikki mahdollisuudet, Hän näkee, että sopivan kasvatuksen saanut lapsi tulee edistämään hyvän asiaa maailmassa. Hän seuraa huolestuneena, toteuttavatko vanhemmat hänen suunnitelmansa vai mitätöivätkö he hänen tarkoituksensa hemmottelemalla lasta, niin että seurauksena on ajallinen ja ikuinen tuho. Tämän avuttoman ja näennäisesti mitättömän olennon muuttaminen siunaukseksi maailmalle ja kunniaksi Jumalalle on suurta ja ylevää työtä. Vanhemmat eivät saa antaa minkään estää heitä täyttämästä velvollisuuttaan lapsiaan kohtaan.KI 248.1
Työ Jumalaa ja kotimaata varten. — Ne, jotka noudattavat Jumalan lakia, tarkkailevat lapsiaan epämääräisin toivon ja pelon tuntein ihmetellen mitä osaa he tulevat näyttelemään edessään olevassa suuressa taistelussa. Huolestunut äiti kyselee: “Kummalle puolelle lapseni asettuvat? Mitä voin tehdä valmistaakseni heidät täyttämään paikkansa hyvin, niin että he saavat osakseen iankaikki-sen kunnian?” Suuri vastuu lepää teidän yllänne, äidit. Vaikka ette osallistuisikaan kansallisten neuvostojen toimintaan, — — voitte tehdä tärkeän palveluksen Jumalalle ja maallenne. Te voitte kasvattaa lapsenne. Voitte auttaa heitä kehittämään luonteen, jota ei voida johtaa tekemään pahaa, vaan joka johtaa muut tekemään hyvää. Palavilla uskon rukouksilla te saatte liikkeelle käden, joka liikuttaa maailmaa.KI 248.2
Kasvatus on annettava lapsuudessa ja nuoruudessa. Lapset on opetettava olemaan hyödyksi. Heidät on opetettava suorittamaan tehtäviä, joita kotielämässä tarvitaan. Vanhempien tulee tehdä nämä velvollisuudet mahdollisimman miellyttäviksi ystävällisillä neuvon ja tunnustuksen sanoilla. KI 249.1
Monet lyövät laimin kotikasvatuksen. — Kasvatusmenetelmien paljon kehutusta paranemisesta huolimatta lasten kasvatus on nykyisin valitettavan puutteellista. Juuri kotikasvatus lyödään laimin. Vanhemmat ja ennen kaikkea äidit eivät ymmärrä vastuutaan. Heillä ei ole kasvatustyön edellyttämää kärsivällisyyttä eikä viisautta hallita huostaansa uskottuja pienokaisia. KI 249.2
On myös totta, etteivät äidit ole uskollisia velvollisuudelleen ja äitiydelleen. Jumala ei vaadi meiltä mitään, mitä emme hänen voimassaan voi suorittaa ja mikä ei olisi meidän ja lastemme parhaaksi. KI 249.3
Äitien etsittävä jumalallista apua. — Jos äidit vain ymmärtäisivät tehtävänsä tärkeyden, he viettäisivät paljon aikaa salaisessa rukouksessa vieden lapsensa Jeesuksen luo, pyytäen heille hänen siunaustaan ja anoen viisautta suoriutuakseen pyhistä velvollisuuksistaan oikealla tavalla. Käyttäköön äiti jokaisen tilaisuuden lastensa luonteen ja tapojen muovaamiseksi ja kehittämiseksi. Seuratkoon hän huolellisesti luonteen kehitystä rajoittaen liian hallitsevia piirteitä ja kannustaen heikoiksi jääneitä. Tehköön hän omasta elämästään puhtaan ja jalon esimerkin haltuunsa uskotulle kallisarvoiselle joukolle.KI 249.4
Äidin on tartuttava työhönsä rohkeasti ja tarmokkaasti ja luottaen jatkuvasti Jumalan voimaan kaikissa ponnisteluissaan. Hän ei saa olla tyytyväinen, ennen kuin huomaa lastensa luonteen vähitellen jalostuvan, kunnes heidän elämällään on korkeampi päämäärä kuin pelkkä oman mielihyvän tavoittelu. KI 249.5
On mahdotonta arvioida rukoilevan äidin vaikutusta. Hän ottaa Jumalan huomioon kaikissa teoissaan. Hän vie lapsensa armoistuimen eteen ja esittelee heidät Jeesukselle anoen hänen siunaustaan heille. Nämä rukoukset vaikuttavat lapsiin kuin “elämän lähde”. Nämä uskossa esitetyt rukoukset ovat kristityn äidin tuki ja voima. Jos lyömme laimin velvollisuuden rukoilla lastemme kanssa, menetämme yhden suurimmista ulottuvillamme olevista siunauksista, yhden suurimmista avun lähteistä elämän huolien, taakkojen ja murheiden keskellä. KI 249.6
Äidin rukousten voimaa ei voi yliarvioida. Se, joka polvistuu poikansa ja tyttärensä vierelle lapsuuden vaiheiden ja nuoruuden vaarojen keskellä, saa vasta tuomiopäivänä tietää rukoustensa vaikutuksen lastensa elämään. Jos äiti on uskonyhteydessä Jumalan Poikaan, hänen hellä kätensä voi suojella poikaa kiusauksen voimalta ja estää tytärtä lankeamasta syntiin. Kun intohimo taistelee saadakseen ylivallan, rakkauden voima, äidin hillitsevä, vilpitön ja päättäväinen vaikutus saattaa pidättää sielun oikealla puolella.KI 250.1
Kun vieraat häiritsevät. — Sinun tulee käyttää aikaa pienokaistesi kanssa puhumiseen ja rukoilemiseen, etkä saa antaa minkään häiritä seurusteluhetkeä Jumalan ja lastesi kanssa. Voit sanoa vieraillesi: “Jumala on antanut minulle työn tehtäväksi, eikä minulla ole aikaa juoruiluun.” Sinun on tunnettava, että sinulla on työ, jonka vaikutus ulottuu tähän ja ikuiseen aikaan. Tärkein velvollisuutesi kohdistuu lapsiisi.0 KI 250.2
Lapsesi ovat tärkeämpiä kuin vieraat, tärkeämpiä kuin mikään muu. — Työ, jonka olet velkaa lapsellesi sen varhaisina vuosina, ei salli laiminlyöntejä. Lapsen elämässä ei ole aikaa, jolloin tämän säännön voisi unohtaa. KI 250.3
Älä lähetä lapsia ulos voidaksesi kestitä vieraita, vaan opeta heidät käyttäytymään rauhallisesti ja kunnioittavasti vieraiden läsnäollessa. KI 250.4
Äitien oltava esikuvia hyvyydessä ja jaloudessa. — Äidit, pitäkää vaari kallisarvoisesta ajastanne. Muistakaa, että lapsenne varttuvat ja saattavat pian olla opetuksenne ja kasvatuksenne ulottumattomissa. Te voitte olla heille todellisia esikuvia kaikessa hyvässä, puhtaassa ja jalossa. Pitäkää heidän parastaan omana parhaananne.KI 251.1
Vaikka epäonnistuisitte kaikessa muussa, olkaa tässä asiassa perusteellisia ja tehokkaita. Jos kotikasvatus tekee lapsistanne puhtaita ja hyveellisiä, jos he täyttävät edes vähäisimmän ja vaatimattomimman paikan Jumalan suuressa suunnitelmassa maailman hyväksi, teidän elämänne ei ole epäonnistunut eikä teidän tarvitse muistella sitä katumusta tuntien.KI 251.2
Sylilapset ovat peili, josta äiti voi nähdä heijastuksen omista tavoistaan ja käytöksestään. Miten harkittua hänen kielenkäyttönsä ja käytöksensä tulisikaan olla näiden pienten oppilaiden edessä! Mitä luonteenpiirteitä hän haluaa nähdä heissä kehittyvän, niitä hänen on jalostettava itsessään.KI 251.3
Aseta tavoitteet korkeammalle kuin maailma. — Äidin ei tule antaa maailman mielipiteen hallita itseään eikä ponnistella sen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Hänen on itse päätettävä, mikä on elämän suuri päämäärä ja tarkoitus ja sitten keskitettävä kaikki ponnistuksensa tuon päämäärän saavuttamiseksi. Hän voi ajan puutteen vuoksi lyödä laimin monia asioita kodissaan ilman vakavia seurauksia. Hän ei kuitenkaan voi rangaistuksetta lyödä laimin lastensa asianmukaista kasvatusta. Heidän puutteellinen luonteensa tulee julistamaan hänen uskottomuuttaan. Virheet, joiden hän sallii jäädä korjaamatta, karkeat, sivistymättömät tavat, epäkunnioitus ja tottelemattomuus, laiskuus ja tarkkaamattomuus tulevat aiheuttamaan hänelle häpeää ja katkeroittamaan hänen elämänsä. Äidit, lastenne kohtalo riippuu hyvin paljon teistä. Jos epäonnistutte tehtävässänne, saatatte lähettää heidät saatanan riveihin ja tehdä heistä hänen välikappa leitaan, jotka johtavat muita sieluja tuhoon. Mutta uskollinen kasvatustyönne ja hurskas esimerkkinne saattavat johtaa heidät Kristuksen luo, ja he tulevat vuorostaan vaikuttamaan muihin, ja näin sieluja pelastuu teidän työnne vuoksi.KI 251.4
Hyvää jalostettava, paha tukahdutettava. — Vanhempien on työskenneltävä yhdessä Jumalan kanssa kasvattamalla lapsensa hänen rakkaudessaan ja pelossaan. Oikean kasvatuksen laiminlyönti on pahinta, mitä he Jumalan silmissä voivat tehdä. — — Heidän on valvottava huolellisesti pienokaistensa sanoja ja tekoja niin, ettei vihollinen saa näitä valtaansa. Tämän hän tekisi erittäin mielellään voidakseen vastustaa Jumalan pyrkimyksiä. Vanhempien on työskenneltävä ystävällisesti, kiinnostuneesti ja hellästi lastensa hyväksi rohkaisten kaikkia hyviä taipumuksia ja tukahduttaen huonot, jotka kehittyvät heidän pienokaistensa luonteessa.KI 252.1
Ilo hyvin tehdystä työstä. — Lapset ovat Herran perintöä, ja me olemme hänelle vastuussa tämän hänen omaisuutensa hoidosta. — Vanhemmat palvelevat Jumalaa parhaiten kasvattamalla lapsensa kristityiksi. Tämä tehtävä vaatii kärsivällistä työskentelyä ja elinikäistä uutteraa ja sitkeää ponnistelua. Jos lyömme laimin tämän luottamustehtävän, olemme uskottomia palvelijoita. —KI 252.2
Vanhempien tulee työskennellä samoin kotona, rakastaa, uskoa ja rukoilla, kunnes voivat mennä iloiten Jumalan luo ja sanoa: “Katso, minä ja lapset, jotka Herra on minulle antanut.”KI 252.3